

Vaikka sähkön laskutus perustuu lähes aina siihen, milloin sähköä käyttää, voidaan sähkön käytöstä joissain tilanteissa laskuttaa myös arvion mukaan.
Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:n energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro kertoo, että mikäli sähköstä laskutetaan arvion eikä todellisen kulutuksen mukaan, on kyse luultavasti siitä, että sähkömittarin luennassa on tapahtunut jonkinlainen häiriö. Voi olla, että jonkinlaisen teknisen häiriön takia tarkat kulutustiedot eivät ole siirtyneet sähköyhtiölle. Kyse voi olla esimerkiksi sähkökatkosta.
”Jos ei saa tarkkoihin mittauslukemiin perustuvaa laskutusta, kannattaa olla yhteydessä verkkoyhtiön asiakaspalveluun”, Honkapuro neuvoo.
Tarkkaa syytä siihen, miksi kulutustiedot eivät välttämättä siirry oikein, ei Honkapuro pysty sanomaan.
”Se on hyvin tapauskohtaista, mitä siellä voi olla.”
Lähtökohtaisesti sähkömittarit ovat etäluettavia, ja ne mittaavat kulutuksen tunnin tarkkuudella, ja sähkön kulutus laskutetaan tunnin tarkkuudella.
Honkapuro muistuttaa, että sähkömittari mittaa sähkön käytön kumulatiivisesti eli se ilmoittaa koko mittausajalta kertyneen arvon. Aiemmin arvion mukaan laskutettu sähkö siis huomioidaan seuraavassa laskussa.

Arvioon perustuva kulutus on laskettu niin, että siinä on huomioitu tietyn asiakkaan tyypillinen kulutus. Professori Honkapuro kertoo, että kulutus voidaan arvioida niin sanotun tyyppikulutuskäyrän perusteella eli sen mukaan, miten kulutus jakautuu vuoden eri päivien sisällä erityyppisillä asiakkailla.
Kulutusta voidaan verrata esimerkiksi niin, että keskimääräinen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus suhteutetaan asiakkaan vuosittaiseen sähkönkulutukseen. Näin saadaan muodostettua arvio siitä, miten kulutus jakautuu vuorokauden eri tunneille.
Toinen vaihtoehto on arvioida kulutusta historiatietojen perusteella esimerkiksi niin, että arvio perustuu asiakkaan viime vuoden kulutukseen. Arviossa huomioidaan usein myös tietyn hetken lämpötila.
”Jos ei saa tarkkoihin mittauslukemiin perustuvaa laskutusta, kannattaa olla yhteydessä verkkoyhtiön asiakaspalveluun.” energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro
Honkapuro muistuttaa, että samaan tapaan sähkön laskutus on hoidettu myös ennen etäluettavia mittareita. Vielä nykyäänkin vesilaskuissa olevat mittarilukemat perustuvat tarkan mittaustuloksen sijaan arvioon, ja vesilasku tasoitetaan kerran vuodessa.
Joissain tapauksissa kiinteistöön ei ole asennettu etäluettavaa sähkömittaria. Se voi selittyä sillä, että syystä tai toisesta uutta etäluettavaa mittaria ei ole päästy asentamaan. Professori Honkapuron arvion mukaan etäluettava mittari on asennettu käytännössä kaikkiin sellaisiin kohteisiin, joihin verkkoyhtiö on päässyt asennuksen tekemään.
Jos haluaa varmistua siitä, että sähkön kulutus laskutetaan mahdollisimman tarkasti, on syytä pitää huoli, että taloudessa on käytössä etäluettava sähkömittari. Etäluettavalla mittarilla myös pörssisähkön halvat tunnit pääsee hyödyntämään vanhanmallista mittaria paremmin.
Tulevaisuudessa sähkön kulutuksen mittaaminen tarkentuu, kun tunnin sijaan kulutus mitataan 15 minuutin tarkkuudella. Myös laskutusväli muuttuu vartiksi.
Nykyistä tarkempaan mittaukseen ollaan siirtymässä laajasti näillä näkymin ensi vuosikymmenellä.