Kari Rahkonen ja Janne Koivisto pitävät loogisena, että jätteitä poltetaan pohjoisissa maissa, joissa on tarvetta lämmitysenergialle. Valvomoon vievältä ulkotasanteelta hahmottaa, miten laaja Riihimäen jätevoimalaitoksen alue on. Kuva: Sanne KatainenRiihimäkiNäistä syistä jätettä kannattaa rahdata Suomeen poltettavaksi – vaarallisten jätteiden osoite on Riihimäki
Suomi tekee jätteestä energiaa tehokkaammin kuin moni muu maa. Kylmässä pohjolassa on tarvetta kaukolämmölle, jota saadaan myös vaarallisista jätteistä.TilaajalleLue artikkelin tiivistelmä- Riihimäen laitoksessa vaarallisia jätteitä poltetaan 1 150 asteessa ja muuta jätettä 850 asteessa kaukolämmön tuottamiseksi. NG Nordic Finland käsittelee valtaosan Suomen vaarallisista jätteistä.
- Janne Koiviston mukaan jätettä kannattaa tuoda pohjoisiin maihin, joissa kaukolämmölle on tarvetta. Suomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla energiatehokkuus on 90 prosenttia, eteläisemmissä maissa noin 30 prosenttia.
- Viime vuonna Suomeen tuotiin jätteitä käsiteltäväksi 317 000 tonnia, josta noin puolet päätyi polttoon. Päätuontimaita olivat Italia, Iso-Britannia, Irlanti ja Puola.
Oksaalihappo, emäsjäte, torjunta-aine, syanidi. Tynnyreissä ja muovisäiliöissä on pääkallon kuvia. Myrkylliset jäteliemet odottavat polttoa 1 150 asteen lämpötilassa.
Vaarallisen kiinteän jätteen bunkkerin ovi avautuu ja sisään ajaa trukki lastinaan maalipurkkeja, spraypulloja ja kanistereita. Kuskilla on hengityssuojain kasvoillaan.
NG Nordic Finland käsittelee valtaosan Suomessa syntyvistä vaarallisista jätteistä. Ne palavat korkean lämpötilan polttokattilassa tuottaen kaukolämpöä.
Voimalan kaksi muuta arinakattilaa polttavat teollisuuden ja kotitalouksien jätettä matalammassa lämpötilassa, 850 asteessa.
Poltettavan jätteen määrä vähenee kierrätyksen tehostuessa. Suomessa on väläytelty jätepulaa ja kritisoitu jätteiden tuontia ulkomailta.
”Jätteenpolttokapasiteettia on rakennettu aika paljon enemmän kuin minkä verran polttokelpoista yhdyskuntajätettä syntyy kotimaassa”, NG Nordicin Suomen maajohtaja, Kierrätysteollisuus ry:n puheenjohtaja Kari Rahkonen vahvistaa.
Kaukolämpöä tuotetaan jätteestä monessa kaupungissa. Riihimäen ja Hyvinkään alueen lisäksi niin tehdään muun muassa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa, Kotkassa ja Salossa.
Suomen ympäristökeskuksesta ja Energiateollisuus ry:ssä ei ole tehty arviota, mille jätevoimaloille on tiedossa eniten puutetta poltettavasta.
Maassamme on 11 jätteenpolttolaitosta 9 paikkakunnalla. Lisäksi yli 20 rinnakkaispolttolaitoksessa hyödynnetään jätteitä muun polttoaineen seassa.
Valvomossa tehdään kolmivuorotyötä, sillä kattiloissa palaa tuli tauotta. Viime viikolla vaarallisen jätteen käsittelylinjastoa ja polttokattilaa huollettiin. Kuva: Sanne KatainenNorjalainen NG Group ja Fortum Recycling & Waste yhdistivät voimansa viime vuonna, jolloin syntyi NG Nordic. Riihimäen laitoskeskittymä on poikkeuksellinen, sillä Suomen muut jätevoimalat ovat kuntien omistamia.
Riihimäellä arinakattiloissa palavat pääosin teollisuuden jätteet, rakennusten purkujäte ja kyllästetty puu. Niistä ei ole tulossa pulaa. Sen sijaan sekalaisen yhdyskuntajätteen osuus pienenee koko ajan.
Vaarallista jätettä tuodaan Riihimäelle käsiteltäväksi myös Euroopasta, erityisesti Hollannista, Irlannista ja Norjasta. Yksittäisiä eriä on tullut Australiasta asti.
”Kiertotalouden nimissä pitäisi unohtaa sellainen ajattelu, että Suomessa käsitellään suomalaiset jätteet ja Ruotsissa ruotsalaiset.”
Suomessa yhdyskuntajätteestä liki puolet kierrätetään hyödynnettäväksi materiaaleina ja runsas puolet päätyy polttoon. EU maiden vertailussa kierrätystehokkuutemme on keskitasoa, ja kirittävää riittää velvoitteiden täyttämiseksi. Vuonna 2035 EU:n kierrätystavoite nousee 65 prosenttiin.
”Vaikka meillä on puhuttu jätteenpolton ylikapasiteetista, Euroopan laajuudessa sellaista ei ole”, NG Nordic Finlandin yhteiskuntasuhdejohtaja Janne Koivisto kertoo.
Jätettä on järkevämpää tuoda Suomeen poltettavaksi kuin kerryttää kaatopaikoille maissa, joissa poltto ei onnistu tai sille ei ole tarvetta.
”Jätettä kannattaa tuoda käsiteltäväksi nimenomaan pohjoisiin maihin, joissa on tarvetta kaukolämmölle”, Koivisto lisää.
Kuvat vaarallista jätettä kuljettavissa ajoneuvoissa ja tynnyreissä ovat yksiselitteisiä. Kuva: Sanne KatainenSuomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla on 90 prosentin energiatehokkuus, kun taas eteläisemmissä maissa se voi olla 30 prosentin luokkaa. Lämpimissä maissa jätteestä tehdään sähköä ja lämpö karkaa harakoille.
Lisäksi Suomessa jätettä poltetaan todella puhtaasti, koska ympäristöluvat ovat tiukat. Riihimäen laitosalueella sadevesikin kerätään talteen.
”Kiertotalouden nimissä pitäisi unohtaa sellainen ajattelu, että Suomessa käsitellään suomalaiset jätteet ja Ruotsissa ruotsalaiset, vaan että jäte käsitellään siellä, missä se on tehokkainta ja kannattavinta” Koivisto sanoo.
”Kunhan lainsäädäntöä noudatetaan, jätteen tuonnissa Suomeen käsiteltäväksi ei ole mitään sen haitallisempaa kuin raakaöljyn tuonnissa Suomeen jalostettavaksi.”
NG Nordicin Riihimäen voimalaitoksella on Suomen ensimmäinen korkean lämpötilan polttokattila, jossa poltetaan muun muassa öljyjä, maaleja, liuottimia ja sairaalajätettä. Vantaalle valmistui viime vuonna vastaavanlainen polttokattila. Kuva: Sanne KatainenViime vuonna Suomeen tuotiin jätteitä käsiteltäväksi ulkomailta 317 000 tonnia. Määrästä polttoon ohjautui noin puolet. Tuontijätteen osuus Suomessa poltettavista jätteistä on muutaman prosentin luokkaa.
Energiateollisuuden mukaan päätuontimaita olivat Italia, Iso-Britannia, Irlanti ja Puola.
”Jätteen laivakuljetuksen päästöjen osuus on yllättävän pieni verrattuna Suomessa saavutettavaan hyötysuhteeseen. Siksi jätteiden tai tähteiden tuonti voi olla ilmastonkin kannalta perusteltua”, johtaja Janne Kerttula Energiateollisuus ry:stä kertoo.
Jätteenpoltto on myös osa huoltovarmuutta.
Vaaralliset kemikaalit saadaan pois kierrosta polttamalla ne. Samalla syntyy energiaa, joskaan ei niin suurella hyötysuhteella kuin muun jätteen polttamisessa matalammassa lämpötilassa. Kuva: Sanne KatainenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
