

Koiran virtsa aiheuttaa merkittäviä kasvituhoja, kertoo Satu Talvion tekemä selvitys.
MT selvitti asiaa, kun Facebookin Kyltinarvostajat-ryhmässä keskusteltiin Helsingin Myllypurossa sijaitsevasta kyltistä. Kyltissä pyydetään, ettei koirien anneta tehdä tarpeitaan mäntyjen juurelle.
Nuoret, vastaistutetut puut kärsivät joutuessaan virtsamerkinnän kohteeksi.
”Nuorilla puilla on ohuempi kuori ja pieni juurialue, joten vastustuskyky ympäristön vaikutusta vastaan on pienempi”, kertoo Talvio, joka työskentelee Helsingin kaupungin biohiilikoordinaattorina ja ympäristöasiantuntijana.
Erityisen herkkiä ovat havukasvit, joiden taimet saattavat kärsiä suuria vaurioita. Havupuut eivät pidä koiranvirtsan vahvasta suolaisuudesta ja ravinteisuudesta.
Nurmikkoalueilla virtsan jälkiä näkee runsaasti kesäaikaan: nurmikko palaa ruskeaksi tiuhaan käytössä olevissa pistemäisissä kohteissa.
Ravinteet voivat valua Talvion mukaan ojien kautta mereen.
Erityisen herkkiä ovat havukasvit, joiden taimet saattavat kärsiä suuria vaurioita.
Koiran virtsan pH on 6,1–6,5 eli se on lievästi hapanta. Koira merkkaa reviiriään päivässä noin kymmenen kertaa pissaamalla ja ulostaa pari kertaa.
Koiran virtsan osuessa maahan urea alkaa hajota. Bakteerit ja muut eliöt hajottavat sitä kasveille käyttökelpoiseksi typeksi. Maaperä alkaa happamoitua, kun koirat pissaavat toistuvasti samoihin paikkoihin.
Väitöskirjatutkija John Allen Helsingin yliopistosta on tutkinut 34 viheralueen maaperää Helsingissä ja Lahdessa. Mukana oli puistoja, puukujia ja lähimetsiä.
Allen otti näytteitä polkujen varsilla sijaitsevista puista ja pylväistä. Vertailun vuoksi hän otti näytteitä myös kahdeksan metrin päässä polusta.
Maaperän nitraatti-, ammonium- ja kokonaistyppipitoisuus oli merkittävästi korkeampi ja maaperän pH merkittävästi matalampi polkujen varsilla kuin kauempana.
Koiran virtsan osuessa maahan urea alkaa hajota.
Virtsan ja kynsimisen aiheuttamien tyvivaurioiden kautta nuoriin puihin voi päästä taudinaiheuttajia, Talvion selvitys kertoo.
Puiden ja maan suolaantumisen näkee puista, joiden alaosaa peittää vaaleankeltainen kerros.
Puiden tyvien vihreä peite puolestaan kertoo viherlevien suuresta määrästä ja näitä ylläpitävästä suuresta typpimäärästä.
Koirapuistoissa kannattaisi Talvion selvityksen mukaan kokeilla merenrantakasveja, joilla on suurempi sietokyky esimerkiksi suolaisuudelle, kuten tyrniä. Samat kasvit kestävät myös katujen suolausta.
Helsingissä koiran virtsa on Allenin mukaan jo suurin typen lähde.
Koiran virtsa on yhdysvaltalaistutkimusten mukaan toiseksi tärkein typen lähde kaupungeissa. Helsingissä se on Allenin mukaan jo suurin typen lähde.
Helsingissä arvioidaan olevan nyt noin 34 000 koiraa.
Tiheästi asutuilla alueilla koirille on rakennettu käymälöitä eli pieniä hiekka-alueita, joissa on merkkaustolppa. Vessojen hiekkaa vaihdetaan. Ajatuksena on suojella lähialueen puita, pensaita ja rakenteita virtsan korroosiovaikutukselta ja liialliselta ravinteisuudelta.
Talvio kertoo, että Helsinki kokeilee ensi vuonna biohiilen käyttöä koiravessoissa. Taka-Töölön Linnankoskenpuistoon rakennetaan kaksi uutta koiravessaa, joihin tulee biohiilikerros estämään ravinteiden valumista.
Allen puolestaan kokeilee parhaillaan kollegansa kanssa Lahdessa, auttaako biohiili muuttamaan maaperän typpipitoisuutta. Kolmeen puistoon on kaivettu biohiilipatja kymmenen sentin syvyyteen. Näytteitä on otettu vuoden mittaan.
”Ensimmäisiä tuloksia odotetaan loppuvuonna, jos hanke saa rahoitusta”, kertoo Allen.

Koirien aiheuttamat vahingot eivät rajoitu puihin ja kasveihin.
Britanniassa koiran virtsan haurastuttama lyhtypylväs kaatui ihmisen päälle ja vei häneltä hengen. Keravalla puhki ruostunut lyhtypylväs puolestaan kaatui auton päälle, Järvenpäässä tielle.
Vastaavia tapauksia on raportoitu Yhdysvalloista esimerkiksi San Franciscosta ja Chicagosta ja Japanin Suzukasta.
Tampereen koirapuistoissa ei ole havaittu, että virtsa aiheuttaisi vaurioita puille, kertoo kaupunginpuutarhuri Timo Koski.
Valaisinpylväsmalleja on Tampereella muutettu koiranulkoiluttajien suosimilla reiteillä koiranpissan takia. Pylväiden alaosassa on nyt muovipinnoite, joka suojaa metallipylvästä.
Virtsa vie maalipinnan pylväistä nopeasti. ”Korroosio on ollut tosi kova vanhoissa valaisinpylväissä. Ne ovat puhki asti syöpyneet ja niitä on jouduttu vaihtamaan”, kertoo Koski.
Järjestyslain mukaan koiria ei saa tuoda uimarannoille tai leikkipuistoihin. Muualla koirien omistajien toivotaan käyttävän omaa harkintaa.
Esimerkiksi puistojen kukkaryhmiin tai Hatanpään arboretumin istutuksille ei toivota koiria pissalle.