
Kun veren punasolut vanhenevat, ne hajoavat. Punasolujen hapen kuljetuksesta vastaava hemoglobiini pilkkoutuu vereen bilirubiiniksi, joka erittyy maksan kautta sappeen ja suoleen. Joissakin taudeissa bilirubiinia kertyy vereen ja sen keltainen väri näkyy silmien ja ihon keltaisuutena.
Suolessa tapahtuu lisää. Bilirubiini muuttuu urobiliiniksi, joka imeytyy takaisin verenkiertoon. Sieltä se erittyy virtsaan ja värjää virtsan hennon keltaiseksi. Jo 125 vuotta on ihmetelty, mikä suolessa aiheuttaa nämä kemialliset muutokset. Nyt Marylandin yliopiston tutkijat löysivät selityksen. Syypäitä ovat muutamat suolen bakteerilajit ja niiden sisältämä BilR eli bilirubiinia pelkistävä entsyymi.
Onhan se kiva tietää, minkä koukeroiden jälkeen se virtsa keltaisuutensa saa. Tiedolla on kuitenkin laajempaakin merkitystä. Tutkimuksessa nimittäin selvisi myös, että vastasyntyneillä ja tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavilla näitä BilR-entsyymiä sisältäviä bakteereita on vähän tai ei ollenkaan.
Tieto saattaa olla merkityksellinen vastasyntyneen keltataudin hoidossa. Sehän on tila, jossa vereen kertyy runsaasti bilirubiinia. Niin runsaasti, että jollei sitä poisteta veren vaihdolla, voivat aivot vahingoittua. Uusi tieto voi myös selittää, miksi tulehduksellisissa suolistosairauksissa potilaat usein sairastuvat sappikivitautiin, jossa kivet muodostuvat kalkista ja bilirubiinista.
Virtsan väri voi luonnostaankin vaihdella lähes vetisestä tumman rusehtavaan riippuen nesteytyksestä. Eihän urobiliini kuitenkaan ole ainoa virtsan värittäjä. Jotkut ruoatkin voivat aiheuttaa värimuutoksia. Punainen väri taas voi aiheutua verenvuodosta, joka onkin sitten merkki vakavammasta ongelmasta.
Miespuolisilla henkilöillä on mahdollisuus kirjoa valkeille hangille kellertäviä terveisiä vaikka tyttöystävien nimmareiden muodossa. Hullumpi ehdotus ei liene kunnioittaa yli satavuotisen arvoituksen ratkaisijoita vaikka kirjainyhdistelmällä BilR.
Lähde: (Nature Microbiology https://doi.org/10.1038/s41564-023-01549-x).