Ryyppyriidat ja mustasukkaisuus yhä syynä useimpiin suomalaisiin henkirikoksiin

Henkirikoksia tehdään aiempaa vähemmän. Myönteinen kehitys näkyy hieman selkeämmin miehiin kohdistuneessa väkivallassa, kertoo Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin henkirikoskatsaus.

Vuonna 2023 poliisin tietoon tuli 64 henkirikosta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin aiempina vuosina. Henkirikollisuuden väheneminen on havaittavissa koko maassa.

Katsauksen varsinainen seurantakausi käsittää vuodet 2009–2022. Tuona aikana kirjattiin 1108 henkirikostapahtumaa, eli tilannetta, jossa on surmattu yksi tai useampi henkilö samalla kertaa.

Henkirikokset tapahtuvat yleensä Suomessa työelämän ulkopuolella olevien, toisilleen tuttujen miesten keskinäisissä alkoholinkäyttötilanteissa yksityisasunnoissa.

59 prosenttia henkirikoksista oli miesten välisiä vuosina 2009–2022. 28 prosentissa henkirikoksista pääepäilty on mies ja uhri nainen. 10 prosentissa roolit ovat toisin päin ja kolmessa prosentissa rikoksista nainen surmaa toisen naisen.

Aseena on tyypillisesti keittiöveitsi, ja surmaajat ovat pääsääntöisesti uhrejaan nuorempia. Tavallisin tunnistettu päämotiivi oli katsauskaudella niin sanotussa ryyppyporukassa syntyneen riitatilanteen ratkaiseminen väkivalloin.

Toinen yleinen päämotiivi oli mustasukkaisuus tai parisuhteen ongelmat. Naisilla yleinen päämotiivi oli myös halu lopettaa itseensä kohdistunut väkivalta.

Päihteiden käyttö on henkirikoksissa keskeisessä osassa. Seurantakauden aikana aikuisten välisistä henkirikoksista yli puolessa kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä päihtyneenä, ja lähes 80 prosentissa ainakin yksi osapuoli oli päihtynyt.

Yleisimmin henkirikoksen tekee uhrin ystävä tai tuttava eli 47 prosenttia tapauksista. Parisuhdetappoja oli noin viidennes, ja ennestään tuntemattomaan henkilöön kohdistuneita tekoja oli surmista 13 prosenttia. Perheenjäsenten välisiä tekoja oli 15 prosenttia.

Sekä tekijöiden että uhrien keskimääräinen ikä laski vuosina 2020–2022, ja huumausaineiden vaikutuksen alaisuus on kasvanut etenkin uhrien osalta. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä EU:n kahdeksanneksi korkein. Eniten henkirikoksia tehtiin vuosina 2009–2022 Kainuussa, Lapissa ja Kymenlaaksossa, vähiten taas Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Ahvenanmaalla ei tehty yhtäkään henkirikosta, kun taas Kainuussa henkirikoksia tehtiin 2,8 sataatuhatta asukasta kohden.

Sekä tekijöiden että uhrien keskimääräinen ikä laski vuosina 2020–2022, ja huumausaineiden vaikutuksen alaisuus on kasvanut etenkin uhrien osalta.

Naisuhrien suhteellinen osuus kasvoi vuosina 2021 ja 2022, mutta parisuhdesurmien osuus pieneni. Vuosina 2009–2022 aikuisista naisuhreista 62 prosenttia oli joutunut puolison, seurustelukumppanin tai entisen kumppanin surmaamaksi.

Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta näkyy myös henkirikoksen tekopaikassa. Naisuhreista oli surmattu kotonaan 56 prosenttia, joista 64 prosentissa kyseessä oli uhrin ja tekijän yhteinen koti.

Vuosina 2009–2022 surmattiin yhteensä 58 alle 15-vuotiasta lasta, joista 24 oli alle yksivuotiaita. Yli puolessa tapauksissa surmaaja oli biologinen äiti. Joka viidennessä naisten tekemissä henkirikoksissa uhrina oli tekijän lapsi, kun miehillä osuus oli kaksi prosenttia.

Jonkin asteista enteilyä tai osapuolten keskinäistä väkivaltaa oli esiintynyt 43 prosentissa katsauskauden henkirikoksista. Noin joka kuudennessa tapauksista uhri oli ilmaissut jollekin kolmannelle osapuolelle pelkäävänsä tekijää.