

Monet suomalaiset ovat osa kyseenalaista kansainvälistä miljardibisnestä siksi, että haluavat niin kovasti saada lapsen. Kyse on kaupallisista sijaissynnytyksistä.
Ilmiöstä tietokirjan kirjoittanut Kaisa Beltran kertoo, että kaupalliset sijaissynnytykset ovat todella yleinen ja kasvava ilmiö.
Beltran arvioi, että ilmiön yleistymisen taustalla on esimerkiksi se, että syntyvyys on laskussa, lapsia saadaan aiempaa myöhemmin ja myös se, että kaikki eivät voi terveydellisten syitten takia saada lapsia.
Suomalaiset päätyvät sijaissynnytysbisneksen pariin myös siksi, että sijaissynnytyksiä markkinoidaan runsaasti.
”Sitä maalataan kauniina, laillisesti ongelmattomana prosessina, jossa henkilö haluaa hyvästä sydämestään auttaa.”

Monesti lapsitoive halutaan täyttää hinnalla millä hyvänsä.
”Lapsitoive on niin suuri, että siinä kohtaa suljet silmät ja korvat kaikelta mahdolliselta pahalta.”
Aiemmin vastaavantyyppistä toimintaa nähtiin sotien jälkeen, kun tanskalaiset ja ruotsalaiset hakivat lehti-ilmoituksilla Suomesta raskaana olevia naisia, jotka halusivat luopua lapsestaan.
”Monet näistä naisista eivät halunneet sitä tehdä, mutta perhe tai lapsen biologisen isän perhe painosti, koska ei haluttu aviotonta lasta”, Beltran kuvailee.
Samoin kuin nyt asiakasvirta suuntautui vauraista maista köyhiin maihin.
Nykyään tilanne on muuttunut sikäli, että sijaissynnytysbisneksen asiakkaat ovat käytännössä esimerkiksi rikkaassa Euroopassa ja bisnes pyörii köyhässä globaalissa etelässä eli esimerkiksi Kolumbiassa.
Suurin osa suomalaisista sijaissynnytyksen kautta lapsen hankkivista henkilöistä suuntaa nimenomaan Kolumbiaan.
Käytännössä Kolumbia ja muut köyhät maat valikoituvat kaupallisten sijaissynnytysten kohteeksi siksi, että niissä elää paljon naisia, joiden vaihtoehdot elämän suhteen ovat hyvin vähissä. Beltranin Kolumbiassa haastattelemat naiset olivat haavoittuvassa asemassa, kouluttamattomia, usein maan sisäisiä pakolaisia, jotka olivat tulleet äidiksi jo lapsena.

Kolumbiassa sijaissynnyttäjällä maksetaan euroissa mitattuna noin 10 000 euroa. Tämä summa vastaa Kolumbian kahden-kolmen vuoden minimipalkkaa.
Kaupallinen sijaissynnytys on kielletty valtaosassa maailman maita. Syynä tähän on Beltranin käsityksen mukaan esimerkiksi se, että sijaissynnytyksiin liittyen on havaittu vakavia ihmiskauppatapauksia ja hyväksikäyttöä. Sijaissynnytysten katsotaan myös alentavan sijaissynnyttäjän ihmisarvoa ja tekevän hänestä ikään kuin välineen.
Suomalaisten on Beltranin mielestä tärkeää tietää kaupallisista sijaissynnytyksistä esimerkiksi siksi, että niihin liittyy runsaasti eettisiä ongelmia. Kaupallisiin sijaissynnytyksiin liittyvät sopimukset ovat vastoin Suomen ja Kolumbian perustuslakia esimerkiksi aborttioikeuden ja keisarileikkauksen näkökulmasta. Sopimuksissa kaupallisia sijaissynnytyksiä hoitavien klinikoiden vastuu loppuu alle kahden kuukauden päästä lapsen syntymästä.
”Lapsitoive on niin suuri, että siinä kohtaa suljet silmät ja korvat kaikelta mahdolliselta pahalta.”
”Jos naiselle tulee psyykkisiä tai fyysisiä ongelmia, se ulkoistetaan täysin Kolumbian valtion maksettavaksi.”
Monet kaupalliset sijaissynnyttäjät ovat köyhiä ja kouluttamattomia, eivätkä he välttämättä tiedä, millaisiin sopimuksiin he rustaavat allekirjoituksensa.
Beltranin Vauvakaupan varjot ilmestyi Atenan kustantamana toukokuun lopulla.