Ylistarossa traktorimarssi lukion puolesta – mielenosoittajia satamäärin, katso video

Ylistaron raitilla käveli tiistaina satamäärin paikallisia kouluaktiiveja kylttivarustein perässään traktoria ajavien nuorten tuella.

Seinäjokeen vuodesta 2009 kuuluneen Ylistaron lukiota ollaan lakkauttamassa elokuun alussa. Asiasta päättää Seinäjoen kaupunginvaltuusto ensi toukokuussa.

Seinäjoen kaupunki on päättänyt lukioverkon supistamisesta keväällä 2026 osana laajempaa kouluverkkomuutosta ja talouden sopeutusohjelmaa.

Sama päätös koskee lukiotoimintaa ja viimeistä kyläkoulua Peräseinäjoella.

Ylistaron lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Aurora Mäki ja jäsen Aamu Rintamäki ovat toisen vuosikurssin opiskelijoita. Heitä säästötoimi kaihertaa.

”Tuntuu surulliselta ja tosi epätasa-arvoiselta, että täältä lähtee lukio ja Seinäjoella jatkaa kaksi lukiota”, sanoo Rintamäki.

Muutenkin pienelle lukiolle olisi kummankin mukaan selvä tarve. Oppilaskunta sai äskettäin lapsivaikutusarviokyselyn tulokset.

”Siinä monia ahdisti meno isoon lukioon ja moni vastasi, ettei mene lukioon lainkaan, jos tämä lakkaa. Tätä pidettiin ainoana vaihtoehtona”, sanoo Mäki.

Kumpainenkin miettii myös sitä, miten koko Ylistaron elinvoimalle käy, jos lukio lakkaa. Palveluista on kaupan lisäksi jäljellä lähinnä vain kirjasto ja apteekki.

Opiskelu noin 60 opiskelijan lukiossa on ollut molempien mieleen, kun opettajat tuntevat opiskelijansa ja voivat antaa tukea sitä tarvitseville. Tämä on näkynyt oppimistuloksissa.

”Yksilöllinen opetus ja pienet ryhmäkoot näkyvät myös tuloksissa. Meillä oli viime jouluna kirjoitettu parempi keskiarvon kuin Seinäjoella”, Mäki sanoo.

Ylistaron lukio on hyvä vaihtoehto ammattiin opiskelulle, koska sinne pääsee monia muita lukioita helpommin. Keskiarvokynnystä ei ole asetettu opiskelemaan haluaville.

Ylistarolaisista muodostunut koulukulkue kiemurteli pitkin Kaukolanraittia ja tarjosi näkyvän kannanoton paikallisten koulujen puolesta.

”Tämä on osoitus siitä, että Ylistaron lukio sekä lähikoulut ovat meille kaikille todella tärkeitä. Puolustamme koulujamme ja lastemme oikeutta sivistykseen viimeiseen asti”, sanoo tapahtumaa järjestänyt Seinäjoen kaupunginvaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen (kd.).

Nuorten olisi syksystä lähtien jatkettava toisen asteen opintoja muualla Seinäjoella tai lähikunnissa. Seinäjoen ja Nurmon lukiot ovat täynnä sekä peruskorjauksen tarpeessa. Seinäjoen lukiolla on todettu sisäilmaongelmia, mitä korjataan parhaillaan.

Koulumatkat pitenisivät, mikä lisäisi arjen kuormitusta, kustannuksia ja eriarvoisuutta.

Suuremmat, keskitetyt koulut voisivat tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja ja vähemmän yksilöllistä tukea

Myös Ylistaron Kirja-Matin koulu ja yläkoulu ollaan yhdistämässä 1–9-luokkien yhtenäiskouluksi. Kirja-Matin koulun sisäilmaongelmat ovat vakavia, ja vanhemmat ovat huolestuneet lastensa terveydestä.

Osa oppilaista voitaisiin sijoittaa Aseman tai Topparlan kouluihin, mutta kaikkien oppilaiden mahtuminen herättää huolta.

Ylistarossa puhunut Suomen lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila sanoo, että pienille lukioille pahinta myrkkyä ovat kuntaliitokset ja siitä vähitellen seuraavat palveluiden alasajot.

Viime vuosina Posti ja Poliisi ovat hävinneet monilta paikkakunnilta, mutta lukion häviäminen on kohtalokasta.

”Sen lähteminen merkitsee alueen alasajon alkua. Yritysten voi olla entistä vaikeampaa saada työntekijöitä, jos lähellä ei ole lukiota yrittäjien ja heidän työntekijöidensä lapsille”, sanoo Mattila.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleita lukiolaisia on jo noin 60:ssä Suomen Lähilukioyhdistys ry:n jäsenlukiossa.

Lähilukioyhdistys teki lokakuun lopulla kansainvälisille opiskelijoilleen laajan kyselytutkimuksen, johon vastasi 374 kansainvälistä lukiolaista. Vastaajista 48 prosenttia oli Vietnamista, 28 prosenttia Myanmarista ja 11 prosenttia Venäjältä.

Myöntävästi kysymykseen ”Aiotko jatkaa lukion jälkeen opiskelua Suomessa” vastasi 85,7 prosenttia ja kysymykseen ”Kun valmistut lopulta ammattiin, ajatteletko jääväsi Suomeen töihin” 70,4 prosenttia vastaajista.

Suomen lähilukioyhdistys järjestää huhtikuussa toiminnan 30-vuotisjuhlaseminaarin. Vuonna 2026 jäsenlukioita on 182, joista enemmistö on suomenkielisiä.

Juttuun on lisätty 27.3. klo 10.54 kaupunginvaltuuston päätösaikataulu.