Olemme vaarallisen riippuvaisia kiinalaisista vempaimista – suomalaisten kulutusvalinnat lietsovat konflikteja maailmalla

Suomalaisten kulutustottumukset aiheuttavat luontokatoa ja pilaavat ilmastoa ulkomailla.

Asiasta saatiin esimakua, kun Jyväskylän yliopistossa laskettiin S-ryhmän tuotteille luontojalanjälki. Selvisi, että kauppaketjun myymän ruoan luontohaitoista 90 prosenttia kohdistuu ulkomaille, vaikka tuotevalikoimasta liki 80 prosenttia on valmistettu Suomessa.

Tässä vaiheessa voidaan lähinnä arvailla, millainen luonto- ja ilmastohaitta kertyy tiuhaan vaihdettavista älypuhelimista, autoista, asusteista, lehtipuhaltimista, trampoliineista ja ties mistä hilavitkuttimista.

Johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista herättää pohtimaan ilmasto-ongelmia ja luontokatoa huoltovarmuuden ja Suomen turvallisuuden kannalta. Hän pohti ympäristön ja turvallisuuden kytköksiä viime viikolla Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämässä mediatilaisuudessa.

Suomi on riippuvainen ulkomailta tuotavista akkumineraaleista, lannoitteista ja komponenteista. Jos krääsän ja komponenttien suurvalta Kiina päättää rajoittaa vientiään, olemme pulassa.

Myös yksittäinen luonnonkatastrofi voi katkaista kriittisen raaka-aineen saannin.

Monet tarvitsemamme hyödykkeet ovat peräisin kuivuuden näivettämiltä alueilta, joissa kytee konflikti. Ukrainassa soditaan jo ja Lähi-idässä paukkuu. Talous taantuu.

Ympäristöongelmien siivittämät konfliktit ja nälänhätä kiihdyttävät muuttoliikettä.

Saamme itse tuta ylikulutuksen seuraukset.

Keinot kulutuksen hillitsemiseksi ovat varmasti kaikille tuttuja. Ostetaan vain todelliseen tarpeeseen. Kierrätetään ja korjataan. Terveellistetään ruokavaliota kotimaisilla kasviksilla.

Moni, itseni mukaan lukien, voisi syödä määrällisesti vähemmän. Oli se sitten laihdutusjugurttia tai lihaa, sipsejä, karkkia tai kaljaa.

Niin sanotuista saavutetuista eduista ja tutuiksi tulleista nautinnoista luopuminen on vaikeaa, myönnettäköön.

Toisaalta terveyskuuriin voi saada ympäristönsuojelusta uudenlaisen kannustimen. Ilmastodieetillä ei tuijoteta enää vain omaa vyötäröä, vaan ajatellaan koko planeetan parasta.

Tavaran haalimisen lopettaminen voi olla vapauttavaa. Vanhoista, hajonneista romuista kun on päästävä eroonkin. Ei enää päänvaivaa riittävistä säilytystiloista, takuuaikojen loppumisista ja peräkärryjen vuokraamisista kierrätyskeskusvisiittejä varten.

Ekologisempi elämä ei tarkoita elämän kurjistamista ja nautinnoista luopumista. Krääsän haalimisesta säästyvät rahat ja ajan voi käyttää ravintolassa syömiseen, hierontaan, kulttuurielämyksiin ja ympäristöystävällisiin harrastuksiin. Kansantalous pyörii ja luonto sekä mieli kiittävät.

Tästä pääset Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskuriin.