Naudanlihan ja riisin luontohaitat verrattain suuret – luontojalanjäljet laskettu S-ryhmän tuotteille, joista myös paljon ostetut juomat kuormittavat luontoa
Kuluttajille on luvassa tietoa tuotteiden vaikutuksesta luontokatoon. Luontojalanjälki on jo laskettu S-ryhmän tuotteille.
S-ryhmän myymillä lihatuotteilla on erilaiset luontohaittakertoimet. Naudanlihan on moninkertainen verrattuna esimerkiksi siipikarjan lihaan. Alkoholi- ja virvoitusjuomat kuormittavat luontoa suurilla myyntimäärillään. Kuva: Jaana Kankaanpää, Petteri Kivimäki, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaMaanomistajien vastuusta puhutaan usein luontokadon torjunnan yhteydessä, vaikka kuluttajilla ja kaupalla on keskeinen rooli monimuotoisuuden heikkenemisessä.
Jyväskylän yliopiston ekologian professorin Janne Kotiahon mukaan luontohaittojen vähentäminen alkaa turhan kulutuksen ja hävikin karsimisesta.
”Ostetaanko joka vuosi uusi puhelin, jonka raaka-aineita varten avataan kaivoksia. Miten maata käytetään ruoantuotannossa”, professori antaa esimerkkejä.
Kulutusvalintojen tekemiseen on kehitetty hiilijalanjäljen kaltainen mittari, luontojalanjälki, jolla mitataan tuotteiden eliölajeille aiheuttamaa häviämisuhkaa.
”Monesti sillä, mitä tuodaan ulkomailta, on suurempi vaikutus kuin sillä, mitä tehdään kotimaassa.”
Kotiahon johtama resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom on selvittänyt luontohaitat kauppaketju S-ryhmälle.
Selvisi, että myydyn ruoan luontohaitoista 90 prosenttia kohdentuu ulkomaille, vaikka tuotevalikoimasta liki 80 prosenttia on valmistettu Suomessa. Ruokien tuotannon maa-alasta noin 70 prosenttia sijaitsee Suomessa.
”Monesti sillä, mitä tuodaan ulkomailta, on suurempi globaali luontovaikutus kuin sillä, mitä tehdään kotimaassa. Maankäytön luontohaitta kasvaa sitä isommaksi, mitä lajirikkaampi alue on kyseessä”, Kotiaho sanoo viitaten muun muassa trooppisiin metsiin. Niihin verrattuna Suomen ekosysteemit ovat lajistoltaan suppeita.
Ulkomaille ulottuvassa luontohaitassa kyse ei ole pelkästään tuoduista hedelmistä ja kahvista, vaan myös kotimaan maataloudessa käytetyistä tuontilannoitteista ja rehuista.
Toistaiseksi kuluttajan on liki mahdotonta saada tietoa elintarvikkeiden ja niiden valmistajien aiheuttamista luontohaitoista.
Kotiaho kuitenkin lupaa, että luontojalanjäljen laskenta yleistyy ja tarkentuu lähivuosina. Ensi keväänä Sitra julkaisee luontohaittalaskurin, jolla kansalaiset voivat mitata valintojensa vaikutuksia ja saavat suosituksia luontohaittojen pienentämiseksi.
Vastaavanlainen elämäntapatesti on jo olemassa hiilijalanjäljelle.
”Pikkuhiljaa ostosten teko helpottuu. Nyt olemme laskeneet muun muassa Suomessa kulutetun kahvin ja bensan keskimääräisen luontojalanjäljen. Jatkossa elintarvikkeille on mahdollista laskea tuoteselosteeseen perustva jalanjälki, jolloin eri valmistajien tuotteiden erot tulevat näkyviin”, Kotiaho selventää.
Jo nykyisillä, S-ryhmälle lasketuilla tiedoilla kuluttaja voi pohtia muun muassa, millaisia proteiinilähteitä haluaa suosia.
Kotiahon työryhmän tavoitteena on laskea luontohaittoja myös julkisille hankinnoille. Laskentaa tehdään tällä hetkellä Tampereen kaupungille ja ympäristöministeriölle.
Kun luontojalanjäljen laskenta on saatu tarkaksi, voidaan Kotiahon mielestä harkita uudenlaisia haittaveroja vanhojen, itsensä tarpeettomiksi tehneiden tilalle. Valtio saisi lisää tuloja verottamalla lajikatoa edistäviä tuotteita. Yritykset puolestaan saavat luontokadon hillitsemisestä kilpailuvaltin.
Kotiaho kertoo, että luontohaittojen laskenta perustuu tietoihin tuhansien lajien levinneisyydestä ja ihmistoiminnan vaikutuksesta niihin. Maapallon lajistoa käsitellään yhtenä, vertailukelpoisena kokonaisuutena.
S-ryhmän tarkastelussa ilmeni, että elintarvikkeista suurin luontohaittakerroin on naudanlihalla. Maaekosysteemien osalta kerroin on nelinkertainen verrattuna siipikarjatuotteisiin ja viisinkertainen verrattuna kasvisten, hedelmien ja pähkinöiden sekä maitotuotteiden kertoimeen.
Naudanlihatuotteet kuitenkin muodostivat vuonna 2020 pienemmän osan S-ryhmän luontojalanjäljestä kuin maitotuotteet, joita ostettiin enemmän. Virvoitus- ja alkoholijuomilla on yllättävän suuri luontojalanjälki niiden suurehkon kulutuksen takia.
Riisin luontohaittakerroin on iso, mutta sitä ostetaan määrällisesti vähän kaupasta.
Meriekosysteemien osalta kalatuotteiden luontohaittakerroin on useimmiten yli kymmenkertainen verrattuna muihin tuoteryhmiin.
”Tulevaisuudessa rajauksemme voivat liittyä esimerkiksi tiettyihin tuotantotapoihin tai maantieteellisiin alueisiin.”
S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoo, että kauppaketju tekee linjauksia tuotevalikoimaansa, kunhan tuotteiden luontojalanjäljistä kertyy riittävästi tietoa.
”Tulevaisuudessa rajauksemme voivat liittyä esimerkiksi tiettyihin tuotantotapoihin tai maantieteellisiin alueisiin.”
Suomalaisten elintarvikevalintojen luontohaitta kohdistuu kotimaan ohella muun muassa Indonesian ja päiväntasaajan seudulle, Espanjaan, Välimerelle sekä makean veden ekosysteemien osalta erityisesti Yhdysvaltoihin ja Australiaan.
Elomaan mukaan hankintaa on jo rajattu uhanalaisten kalojen osalta sekä tunnistamalla metsäkatoa aiheuttavia raaka-aineita. Riskituotteita ovat muun muassa soija, kahvi, tee, kaakao, naudanliha, palmuöljy, puuvilla sekä puu- ja paperitavara.
Vuonna 2025 voimaan astuva EU:n metsäkatoasetus rajaa omalta osaltaan riskituotteiden tuloa markkinoille.
S-ryhmän luontojalanjälkiä
S-ryhmän toiminta arvoketjuineen sisälsi vuonna 2020 maankäyttöä yhteensä noin 1,9 miljoonalla hehtaarilla. Määrää voi verrata Suomen maatalousmaahan, joka kattaa noin 2,3 miljoonaa hehtaaria.
Toiminta kulutti vettä 530 miljoonaa litraa, synnytti typpipäästöjä mereen 14 500 tonnia sekä fosforipäästöjä makeisiin vesiin 2 300 tonnia. Suomen vuosittainen typpikuormitus Itämereen on noin 81 000 tonnia.
Kauppaketjun toiminnasta aiheutui 15 000 tonnia maata happamoittavia päästöjä ja liki 5,7 miljoonaa tonnia ilmastopäästöjä.
Maaekosysteemeihin kohdistuvasta luontohaitasta 40–50 prosenttia johtuu maankäytöstä, 40–50 prosenttia ilmastonmuutoksesta ja 5–10 prosenttia saasteista.
S-ryhmän toiminta lisää maailmanlajuista sukupuuttoriskiä 0,0027 prosentille maaekosysteemien lajeista, 0,00037 prosentille makean veden lajeista ja 0,011 prosentille meriekosysteemien lajeista.
Lähde: JYU.Wisdom
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
