Kotitalouksien päästöt jatkaneet pienenemistään – tutkijat esittävät verokeinoja, rajoituksia, hyllysijoittelua ja kotimaisia kalapuikkoja

Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki vodaan lähes puolittaa vuoteen 2035 mennessä vuodesta 2016, jolloin kotitalouksien hiilijalanjälki ylsi 45 miljoonaan hiilidioksiditonniin (ekv). Tosin tarkastelu ei sisällä maankäytön päästöjä, joten todellisuudessa kulutuksen hiilijalanjälki on suurempi.

”Jo käynnissä oleva muutos pienentää toteutuessaan kulutuksen hiilijalanjälkeä noin kolmanneksen, mutta ohjausta vahvistamalla on mahdollista saada lisää päästövähennyksiä”, kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo.

2000-luvun alussa kotitalouksien kulutuksen vuotuiset päästöt kävivät lähes 80 miljoonassa tonnissa, mutta ovat laskeneet 2021 mennessä noin 40 miljoonaan tonniin, vaikka samalla aikavälillä kulutusmenot ovat kasvaneet.

Asumisen ja energian päästöt ovat kutistuneet eniten, 60 prosenttia. Suotuisa kehitys jatkuu Suomen energiajärjestelmän vihertyessä. Liikkumisen päästöt ovat supistuneet 43 prosenttia, tavaroiden ja palvelujen 32 prosenttia ja elintarvikkeiden 17 prosenttia.

Kulutuksen hiilijalanjäljestä liki puolet syntyy ulkomailla. Tuontihittejä ovat muun muassa vaatteet ja elektroniikka.

Professori Eva Heiskanen Helsingin yliopistosta painottaa, että kuluttajia on ohjattava tekemään vihreitä valintoja. Se tarkoittaa muun muassa hyllysijoittelua kaupoissa, haittaveroja, alennuksia vihanneksille ja hedelmille, päästötietoja pakkauksiin, mainonnan rajoituksia sekä kotimaisia kalapuikkoja pakastealtaisiin.

Ruokapalvelusopimuksiin ja lounasruokailuun tarvitaan ympäristökriteerit.

Lisäksi tavaroiden käyttöikää täytyy pidentää ja saada tarjolle edullisia korjauspalveluita. EU:ssa on käynnissä ekosuunnitteluasetus, jolla estetään muun muassa älypuhelimien ennenainainen vanheneminen.

Henkilöautoilun hiilijalanjälki on pienenemässä liikenteen sähköistyessä. Heiskasen mukaan sähköautoja tulisi kohdentaa heille, jotka asuvat kaupunkiliikenneverkon ulkopuolella. Lentämiseen voitaisiin puuttua lentokenttäverolla.

Asumisen päästöjä voidaan tiristää pienemmiksi tukemalla energiaremontteja ja korjausrakentamista sekä neuvomalla energiaviisaaseen asumiseen.

Apulaisprofessori Annukka Vainio Helsingin yliopistosta peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi yksityisautoilua rajoitettaessa on kehitettävä tilalle muita liikkumismuotoja.

Profesori Jyri Seppälä Sykestä painottaa, että EU on sitoutunut niin mittaviin päästövähennyksiin, että myös kulutuksen päästöjä on leikattava yhä jyrkästi.

Tästä pääset Valtioneuvoston tettämään selvitykseen kotitalouksien kulutuksesta.