Länsimaissa ihmisten vaurastuminen näkyy siinä, että vessapaperissa on enemmän kerroksia ja se on pehmeämpää. Kuva: Sanne Katainen
Suomalaiset suurkuluttavat vessapaperia, joka valmistetaan pääosin neitseellisestä puusta – ”Jos kaadut naamallesi koirankakkaan, pyyhitkö sen vain paperilla vai pesetkö pois?”
Maailmassa kulutetaan pehmopaperia keskimäärin runsaat neljä kiloa henkeä kohden vuodessa, kun taas suomalainen käyttää vessa- ja talouspaperia yli 17 kiloa. Pohjois-Amerikassa kulutus on vielä suurempaa.Tilaajalle
Kuva: Sanne Katainen, Pexels / Max Rahubovskiy, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaPehmopaperi- ja hygieniatuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Syinä ovat sekä ihmisten määrän lisääntyminen että hygieniatason parantuminen kehittyvissä maissa.
Suomessa pehmopaperien käyttömäärä on melko vakiintunut hieman yli 17 kiloon vuodessa henkeä kohden. Vessapaperiksi muutettuna määrä vastaa 60 rullaa.
Tosin kilomäärästä lähes 4 kiloa on talouspaperia, jonka kulutuksessa suomalaiset ovat Euroopan kärkikastia.
Väestön ikääntyessä ja elintason kohotessa pehmopaperien kulutus kasvaa maltillisesti, kertoo erikoistutkija Juha Laitila Luonnonvarakeskuksesta. Nopeimman kasvun vuodet ovat Pohjoismaissa ohitse.
”Vaurastuminen näkyy siinä, että paperissa on enemmän kerroksia ja se on pehmeämpää.”
Euroopassa pehmopaperin kulutus kasvaa pari prosenttia vuodessa. WC- ja talouspaperien, lautasliinojen ja nenäliinojen kaupan arvo on noin 10 miljardia euroa.
Euroopan pehmopaperiyhdistyksen (ETS) mukaan Pohjois-Amerikassa pehmopaperia käytetään ainakin tuplasti enemmän asukasta kohden kuin Euroopassa.
Koko maailmassa vessapaperia kulutetaan runsaat neljä kiloa per henki vuodessa. Köyhemmissä maissa yleisempää on peseytyä vedellä vessassa asioidessa.
Herää kysymys, paljonko puuta tarvitaan, jos kehittyvissä maissa innostutaan käyttämään vessapaperia samanlaisia määriä kuin vaurastuneissa maissa? Esimerkiksi Afrikassa vessapaperia kuluu alle puoli kiloa henkeä kohden vuodessa.
”Etenkin uusissa tehtaissa pyritään käyttämään ensikuitua, eikä niille välttämättä edes rakenneta kierrätyskuidun puhdistuslaitosta.”
Laitilan mukaan ensikuituun pohjautuvan pehmopaperin tuotanto on kasvussa, koska kierrätyspaperin saatavuus laskee koko ajan. Syy kehitykseen piilee paperittomissa toimistoissa ja A4-arkkien käytön vähenemisessä.
Yhä suurempi osa kierrätyskuiduista ohjautuu pahvien ja kartonkien valmistukseen.
”Etenkin uusissa tehtaissa pyritään käyttämään ensikuitua, eikä niille välttämättä edes rakenneta kierrätyskuidun puhdistuslaitosta eli siistaamoa. Investointikustannusten lisäksi siistaus kuluttaa energiaa ja kemikaaleja sekä aiheuttaa raaka-ainehävikkiä.”
Laitila huomauttaa, että pehmopapereiden raaka-aineeksi käytetään myös sahahaketta ja muita sivuvirtoja.
Pääosa Suomessa tuotetusta pehmopaperista jää kotimaan markkinoille ja loput viedään lähialueille Baltiaan ja Pohjoismaihin.
Suomeen tuodaan vähäisiä määriä pehmopaperia Ruotsista, Latviasta, Puolasta ja Saksasta.
”Tuontiin on syynä kilpailu ja konserniin kuuluvien tehtaiden välinen työnjako eri paperilaatujen valmistuksessa ja jalostuksessa.”
Tilaa vievää, ilmavaa pehmopaperia ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Isoja jumborullia Suomeen jalostettaviksi tuovat jotkin pienet toimijat.
Suomessa pehmopaperia valmistetaan kahdessa tehtaassa: Metsä Tissuella Mäntässä ja ruotsalaisen Essityn tehtaalla Nokialla.
Metsä Tissuen Suomen ja Baltian toimitusketjun johtaja Pekka Lakso kertoo, että Suomessa vessapaperista 65 prosenttia valmistetaan ensikuidusta. Sen osuus valmistuksessa kasvaa muutaman prosentin vuositahdilla.
Metsä Tissuen Afryllä teettämän selvityksen mukaan Mäntässä valmistetun ensikuituisen rullan hiilijalanjälki on keskimäärin viidenneksen kierrätyskuituista pienempi.
Lakso painottaa, ettei vessapaperia valmisteta tukkipuusta, vaan harvennushakkuista saatavasta kuitupuusta.
”Jos kaadut naamallesi koirankakkaan, pyyhitkö sen vain paperilla vai pesetkö pois?”
Vessapaperi ei kierrä enää uudestaan pehmopaperiksi vaan se päätyy jätevesilaitoksilta lietteen mukana biokaasuksi ja kompostoinnin kautta mullaksi. Multa kelpaa viherrakentamiseen ja kasvimaalle, muttei luomutuotantoon.
Voi olla, että jossain vaiheessa vauraatkin ihmiset siirtyvät vessapaperin käytöstä vesipesuun esimerkiksi ilmasto- tai hygieniasyistä. Madventures-ohjelmasta tutun toimittajan Riku Rantalan sanoin: Jos kaadut naamallesi koirankakkaan, pyyhitkö sen vain paperilla vai pesetkö pois?
Vesipesun ympäristöystävällisyys riippuu paljon veden saatavuudesta, sen lämmittämiseen käytetystä energiasta ja pyyhkeiden pesusta.
Vessapaperin hinta on myös noussut reippaasti. Taloussanomat uutisoi alkuvuodesta, että vessapaperin hinta oli noussut puolen vuoden takaisesta noin 30 prosenttia. Taustalla lienevät sekä energian että sellun hinnan nousu.
Hinnat eivät ole alkuvuodesta laskeneet ainakaan helsinkiläisessä S-ryhmän kaupassa, jossa kotimainen vessapaperirulla maksoi viime viikolla noin 60 senttiä ja latvialainen vaihtoehto liki 40 senttiä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
