Polttoöljyn jakeluvelvoitteen nosto on käymässä kalliiksi koneyrittäjille — ”Monenkaan kassa ei enää mitenkään kestäisi”
Koneyrittäjissä katsotaan, että Marinin hallituksen esitys on tehty hataralla tietopohjalla ja siitä olisikin syytä toistaiseksi luopua.TilaajalleHankasalmi
Hankasalmelainen koneyrittäjä Matti Siikki auraa talvisin lumisia teitä ja raivaa kesäisin uusia peltoja turvemaille. Kuva: Petteri KivimäkiSanna Marinin (sd.) hallitus on antamassa eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan muutettavaksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annettua lakia.
Esityksen mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta nostettaisiin vuodesta 2026 alkaen siten, että vuonna 2030 jakeluvelvoite olisi 30 prosenttia.
Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola kritisoi hallituksen esitystä voimakkaasti.
”Kun biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta kiristetään, niin kustannukset nousevat koneyrittäjillä väistämättä huomattavasti. Yksittäiselle koneyrittäjälle korotus toisi keskimäärin kymmenientuhansien eurojen lisäkustannukset vuodessa”, Peltola toteaa.
Peltolan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen kiristämistä ollaan tekemässä puutteellisella valmistelulla.
”Arviot päätöksen taustalla pohjautuvat vuoden 2021 hintoihin. Sen jälkeen polttoaineiden kustannukset ovat kallistuneet suuresti.”
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettua lakia. Esityksen tavoitteena on korjata kyseisen lain sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain välillä vallitseva epäjohdonmukaisuus.
Ehdotettujen lakien on määrä tulla voimaan keväällä 2023.
Koneyrittäjien Peltola arvioi, että todelliset lisäkustannukset työkonealoille ylittäisivät vuositasolla 300 miljoonaa euroa, jos jakeluvelvoitetta kiristetään hallituksen esityksen mukaisesti.
”Esitys ei kohtele eri yrittäjäryhmiä yhdenvertaisesti, koska siinä ollaan kompensoimassa alle kahden prosentin suuruisia kustannusvaikutuksia maataloudelle, mille sinänsä on vankat perusteet. Mutta toisten yrittäjien kymmenkertaiset kustannusvaikutukset jätettäisiin huomiotta. Lain edessä yrittäjiä tulee kohdella yhdenvertaisesti”, hän vaatii.
Koneyrittäjissä katsotaan, että hallituksen esitys on tehty hataralla tietopohjalla ja siitä olisikin syytä toistaiseksi luopua.
"Asiaa koskevat päätökset tulisi tehdä tuonnempana, kunnes puuttuvat yritysvaikutusten arvioinnit on tehty sekä öljyn maailmanmarkkinatilanne on normaalimpi”, Peltola sanoo.
Myös hankasalmelainen koneyrittäjä Matti Siikki vaatii aikalisää jakeluvelvoiteasiassa.
”Katteet ovat konealalla muutenkin huonot ja kassavarat pienet. Tilanne heikkenisi vielä huomattavasti lisää tällaisella nostolla. Monenkaan koneyrittäjän kassa ei enää mitenkään kestäisi”, Siikki toteaa.
”Päätös pitäisi nyt kokonaan unohtaa. Perua”, hän sanoo.
Siikki huomauttaa, että teollisuus, laivat ja lentokoneet saastuttavat huomattavasti koneurakointia enemmän.
”Yksittäiseen koneyrittäjään kohdistuva paine tuntuu kohtuuttomalta. Minimivaatimus poliittisille päättäjille on nyt, että asiassa otetaan aikalisä ja tilannetta tarkastellaan uudelleen vuoden 2026 alla”, koneyrittäjä muotoilee.
”Itse peruisin jakeluvelvoitteen korotuksen koneyrittäjiltä kokonaan.”
Siikki auraa talvisin lumisia teitä ympäri Hankasalmea. Kesäisin hän raivaa uusia peltoja turvemaille.
”Turvetta tällä tilalla on nostettu jo kolmessa polvessa, muttei nyt enää kahteen vuoteen. Kalusto siihenkin on edelleen olemassa, joten mahdollisesti ensi vuonna taas nostetaan”, hankasalmelainen kertoo.
- Osaston luetuimmat
