Suomen Tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja Simo Takalammi kuvattuna talvella 2023 Jyväskylässä. Kuva: Petteri Kivimäki
Voisiko tiekunnilla olla nykyistä huomattavasti laajempi tehtäväkenttä? − ”Itse perustaisin mieluummin osuuskunnan”
Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi huomauttaa, että tiekunnassa on pakko olla jäsenenä.Tilaajalle
Tiekunnan puheenjohtaja Kiimingistä herättelee keskustelua tiekuntien tehtävistä. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoPasontien yksityistien tiekunnan puheenjohtaja Lauri Ojala Oulun Kiimingistä visioi tiekunnille nykyistä huomattavasti laajempaa roolia maaseudun kehittämisessä.
”Meille tiekunta ei ole pelkästään tien ylläpitäjä, vaan paikallinen yhteisö, joka voi tulevaisuudessa edistää myös energiaomavaraisuutta, digitaalisten palvelujen käyttöönottoa ja maaseudun elinvoimaa”, Ojala toteaa.
Ojalan mielestä tiekunnan hallintomallia voisi hyödyntää tehokkaasti uusien palvelujen mahdollistajana.
”Tulevaisuudessa tiekunnat voisivat keskittyä esimerkiksi energiayhteisöjen hallinnointiin, energiaosuuskuntien perustamiseen, aurinkosähkön ja energiavarastojen yhteisiin ratkaisuihin sekä sähköautojen latausratkaisujen koordinointiin.”
Oululainen katsoo, että tiekunnilla voisi olla annettavaa myös kiinteistöjen energiadatan hallintaan, tekoälyä hyödyntäviin energianhallinta- ja turvallisuuspalveluihin sekä paikallisiin dataosuuskuntiin.
”Tavoitteena ei kuitenkaan ole muuttaa tiekuntaa yritykseksi.”
”Lainsäädäntö lähtee edelleen siitä, että tiekunnan perustehtävä on tien ylläpito.”
Lauri Ojalan mukaan suunnitelma törmää kuitenkin tällä hetkellä lainsäädännöllisiin esteisiin.
”Lainsäädäntö lähtee edelleen siitä, että tiekunnan perustehtävä on tien ylläpito.”
Hänen mielestään maaseudulla tarvitaan uusia ratkaisuja energiaomavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja digitaalisten palvelujen hyödyntämiseen.
”Siksi olisi aiheellista arvioida, voisiko yksityistielainsäädäntö mahdollistaa nykyistä joustavammin myös uusia vapaaehtoisia palveluja silloin, kun tiekunnan osakkaat näin yhdessä päättävät”, hän pohtii.
Suomen Tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja Simo Takalammi huomauttaa, että tiekuntiin liittyvää lainsäädäntöä on uudistettu viimeksi 2019.
”Uusi yksityislaki mahdollistaa tiekunnille toimivaltaa myös muussa toiminnassa, esimerkiksi jäteastioiden hallinnointiin liittyen”, Takalammi sanoo.
Takalammin mukaan tiekuntien aktiivisuus ja idearikkaus on sinänsä myönteinen asia.
”Kantamme on, että jos löytyy hyvä porukka jostain tiekunnasta, niin ilman muuta he voivat järjestää muitakin asioita. Mutta itse en lähtisi tiekuntaa sotkemaan esimerkiksi energiantuotantoon, vaan pitäisin sen siitä erillään.”
”Itse en lähtisi tiekuntaa sotkemaan esimerkiksi energiantuotantoon, vaan pitäisin sen siitä erillään.”
Takalammi muistuttaa, että tiekunnassa on pakko olla jäsenenä, sillä kiinteistön tieoikeudesta seuraa tieosakkuus.
”Kaikki tämä muu toiminta, josta Ojala puhuu, taas ei ole pakollista. Hallinnollisesti yhtälö olisi siksi hieman ongelmallinen. Itse perustaisin mieluummin erillisen osuuskunnan, jos halutaan kehittää energiaratkaisuja tai maaseudun elinvoimaa.”
Toimitusjohtaja uskoo, että yksittäiset aktiiviset tiekunnat voisivat laajentaa toimintaansa Ojalan esittämällä tavalla.
”Koko maan tasolla tällainen ei kuitenkaan liene realismia.”
Merkittävä osa Suomen tiekunnista on Suomen Tieyhdistys ry:n jäseniä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
