”Maatalousyrittäjä hevosyrittäjyydellä maustettuna”, kuvaa pinsiöläinen Elina Långvik ammattiaan. Kuva: Elina Långvikin albumi
Matkaratsastaja-maatalousyrittäjä nauttii hevosista ja asiakkaista, mutta Mongolian derby taitaa jäädä saavuttamattomaksi haaveeksi
Pirttisillan tilan tarina hevosyrityksenä alkoi tyhjilleen jääneestä navetasta. 20 vuotta myöhemmin tila Pinsiössä Tampereen kupeessa on täysihoitotalli, jossa kilpailevatkin hevoset asuvat pihatoissa.Tilaajalle
Elina Långvikin tilalla on pihattopaikkoja yksityishevosille. Hän toteaa, että asiakkaat omassa pihassa päivittäin on monelle kauhistus, mutta hänelle hädän hetkellä pettämätön turvaverkko. Kuva: Elina Långvikin albumi”2000-luvun alkupuolella hoidimme siskoni kanssa yhdessä pientä lypsykarjaa kotitilallamme. Kun laitoimme lehmät pois, jäin asumaan tilakeskukseen ja työskentelin varustemyyjänä moottoripyöräliikkeessä”, kertoo tilan omistaja, maatalousyrittäjä Elina Långvik.
Eräs moottoripyöräliikkeen asiakas oli kuullut, että Pirttisillassa on navetta tyhjillään.
”Hän ystävällisesti myi minulle ensimmäisen hevoseni − ja tokihan sille piti saada seuraa.”
Hän kertoo, että viljeli aluksi tilan pelloilla heinää.
”Koin, että on paljon mukavampaa tarjota hevosille laitumia kuin stressata heinien korjuusta ja myynnistä. Laidunhevosia oli välillä jopa 30 ja joka syksy joku halusi jäädä viettämään myös talvea meidän pihaan”, kuvaa Långvik hevosyrityksensä kehityskaarta.
Vuonna 2010 Pirttisiltaan valmistui lämmin talli karsinoineen ja 2015 hevoset muuttivat pihattoihin ja lämpimiin tiloihin muokattiin hoitotilat ja varustehuoneet. Kaikki tilalla hoitopaikalla olevat hevoset asuvat pienissä laumoissa pihatoissa, myös tavoitteellisesti kilpailevien omistajien hevoset.
”Hevosyrittäjyyttä on monenlaista. Itse koen olevani maatalousyrittäjä hevostaloudella höystettynä. Yrittäjyys vaatii aina suunnitelmallisuutta, päätöksentekokykyä ja hyviä hermoja. Työt vievät kaiken ajan − ja rahan − jos antaa sen tapahtua.
Vaikka monelle yrittäjälle ajatus asiakkaista omassa pihassa päivittäin, aamusta iltaan on Långvikin mukaa kauhistus, hän itse kokee asian toisin.
”Itselleni vakiasiakkaat ovat hädän hetkellä pettämätön turvaverkko.”
Elina Långvikilla on parhaillaan matkaratsuksi kasvamassa kolmevuotias arabi EE Antonius ox. Tällä kilpailukaudella hän groomaa valjakkoajossa ja talkoilee matkaratsastuskilpailuissa ehtiessään.
Matkaratsastuksessa häntä viehättää se, että hevonen saa lajissa tehdä sitä mihin se on luotu, juoksemaan.
”Haasteena lajissa on saada hevonen huippukuntoon ilman rasitusvammoja, pysymään liikennevarmana ja luottavaisena tuli eteen mitä hyvänsä. Viehättää myös se tunne, kun hevonen laukkaa eteen pyrkien kymmeniä kilometrejä korvat höröllä.”
Hevosissa Långvik kertoo arvostavansa eniten läsnäoloa.
”Arvostan toki myös hevosen hyvää käytöstä ja suorituskykyä, mutta vuorovaikutus ihan päivittäisissä kohtaamisissa on se mikä jää mieleeni.”
Pitkää päivää täysihoitotallin ja tilalla toimivan loimipesulan kanssa tekevällä yrittäjällä on ollut unelma ylitse muiden.
”Olen aina halunnut osallistua Mongolian Derbyyn. Se on pitkänmatkanratsastus arolla, vaihtuvilla hevosilla, nopeuskisa.”
Hän kuitenkin kertoo epäilevänsä, että Mongolia jää unelmaksi arjen myllytyksessä ja 50 vuotta ylittäneenä ikääkin on ehkä sen verran, ettei mukaan enää huolittaisi.
”On myös nuo lomapäivät tiukassa. Ehkä tyydyn reenaamaan barrel racea ja tutustumaan lännenratsastukseen sekä karjanajoon arabini kanssa”, hän nauraa.
- Osaston luetuimmat
