Yliopiston hevossairaalassa työskentelevä eläinlääkäri Johanna Weckman kertoo, että osana hänen väitöskirjatutkimustaan on tutkittu 144 suomenhevosen DNA:t jouhinäytteistä.
”Tuloksissa nousi esiin yksi proteiinia koodaava mahdollinen kandidaattigeeni. Se löytyi erona terveiden ja sairaiden eläinten välillä. Geeni liittyy selvästi immuunijärjestelmän toimintaan”, Weckman sanoo.
Hän toteaa, että jatkotutkimuksissa selvitetään, onko geenillä todellista merkitystä kesäihottumaan sairastumisessa.
”Vielä tässä vaiheessa ei voi kertoa geenistä tarkemmin. Tiedossa kuitenkin on, että kesäihottuma on allerginen ihosairaus, jossa polttiaisten syljen proteiinit aiheuttavat osalle hevosista voimakkaan allergisen reaktion. Mahdollista on, että sairastuneiden hevosten immuunijärjestelmässä voisi olla jokin puute.”
Weckmanin väitöskirjan aiemmassa tutkimuksessa onnistuttiin paikantamaan suomenhevosen perimästä kohtia, jotka saattavat altistaa insuliiniaineenvaihdunnan häiriölle ja metaboliselle oireyhtymälle. Polttiaisallergiageeniä etsittiin samalla tutkimusmenetelmällä, genominlaajuisella assosiaatiotutkimuksella.
Sairauksia aiheuttavien geenien etsinnän taustalla on tietämys siitä, että perinnöllisten taustatekijöiden tunnistaminen saattaa hyödyttää koko hevospopulaatiota tulevaisuudessa.
”Polttiaisallergiageenin löytäminen auttaisi ymmärtämään sairaudelle altistavia tekijöitä. Tiedon avulla voitaisiin tunnistaa kesäihottumalle alttiit yksilöt ajoissa, jolloin polttiaisilta suojautuminenkin ehdittäisiin näiden yksilöiden kohdalla aloittaa ennen oireiden alkamista.”
Kesäihottuma on hevosen allerginen reaktio polttiaisen puremille.
Allergisen reaktion aiheuttavat polttiaisen syljen proteiinit. Altistus polttiaisille on pidettävä mahdollisimman vähäisenä.
Sietämätön kutina saa hevosen hankaamaan erityisesti harja- ja häntämartoaan, päätään sekä korviaan.
Kutinaan pitää reagoida heti: hevonen loimitetaan ihottumaloimeen ja tarjota sille mahdollisuus päästä pimeään pihattoon tai talliin suojaan polttiaisilta. Kolmiseinäinen laidunkatos ei tarjoa suojaa hyönteisiltä. Polttiaiset viihtyvät pusikoissa ja kosteikoissa.
Ruokinnassa tukihoitona esim. ihon hyvinvointiin kehitetyt öljyt ja e-vitamiini. D-vitamiinilisää annetaan ympäri vuoden.
Kutinan lieventämisessä antihistamiinit saattavat auttaa, vakavissa ihovaurioissa eläinlääkäri voi määrätä kortisonikuurin.
Parantavaa hoitoa ei ole. Hiljattain kehitetty rokote todettiin tutkimuksessa tehottomaksi.
Weckmanin mukaan geenin löytyminen voisi ohjata myös jalostusta. Mahdollisella tulevaisuuden geenitestillä voitaisiin jalostusvalinnoilla vähentää polttiaisyliherkkien yksilöiden määrää.
Hän kertoo halunneensa tutkia aihetta, koska kesäihottuman oireet alkavat hevosella usein nuorena ja jatkuvat läpi eliniän, useilla yksilöillä voimistuen.
”Koko kesäihottuman hoito perustuu altistuksen vähentämiseen. Ihottumaloimi on hoidossa se ykkönen ja ajoittain joudutaan myös rajaamaan hevosten ulkoilua pahimpina polttiaisaikoina tai huolehtimaan pääsystä sisälle suojaan polttiaisilta. Toki kutinaan on olemassa oireita helpottavia lääkityksiä, mutta ne lähinnä hillitsevät oireita, eivät paranna sairautta.”
Tutkimuksen tekijöiden tavoitteena on saada loput tulokset eli myös kandidaattigeenien sekvensointi tehtyä tämän vuoden loppuun tai ensi vuoden alkuun mennessä. Johanna Weckman toteaa, että kaikki tarvittava materiaali on koossa, mutta tutkimuksen viimeistelyyn tarvitaan vielä rahoitusta.
Tutkijalla on hevosiin ja kesäihottumaan myös käytännön tuntuma. Nuorena Weckman omisti puolet suomenhevosesta, jolla oli voimakas ihottuma.
