Hyvä koulutus lisää hevosen hyvinvointia – ”Voiman käyttö ei kuulu eläimen käsittelyyn”

Voiman käyttö eläimen käsittelyssä on edelleen yleistä ja siitä pitäisi päästä eroon, sanoo sipoolainen Minna Tallberg, joka kouluttaa hevosia.

Tallbergin mukaan hevosalan ihmisten olisi hyvä hetkeksi unohtaa lajin hierarkiat ja ihmisten asemat siinä. Yhdessä olisi aika todeta, että hevosten hyvinvoinnin parantamiseksi koulutustapoja pitäisi muuttaa.

”Hevonen on herkästi pelästyvä saaliseläin ja sen hyvinvointia parantaisi, jos se pelästyisi elämässään mahdollisimman vähän. Kohut syntyvät usein tilanteista, joissa hermonsa menettänyt ihminen sortuu voimankäyttöön hevosta kohtaan”, Tallberg sanoo.

Yksi ensimmäisistä askelista olisi hänen mukaansa oivaltaa, että hevosen hyvinvointia ei voi arvioida sen karvan kiillon perusteella. Tästä on runsaasti tutkimusnäyttöä. Hyvinvointia tarkastellaan hevosen tarpeiden toteutumisen ja eläimen oman kokemuksen näkökulmasta.

Tallberg toteaa, että hevosen välttämättömät tarpeet kiteytyvät ”kolmeen F:ään”, jotka ovat englanniksi friends, forage, freedom eli suomeksi lajiseuraa, riittävästi ja riittävän usein heinää sekä liikkumisen vapaus.

”On iso askel, että myös hevosen saamia myönteisiä kokemuksia vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa pidetään tieteessä osana sen hyvinvointia. Ihminen on ajallisesti pieni osa hevosen vuorokautta, mutta ihmiskontaktin vaikutukset hevoselle ovat pitkäaikaisia, joko myönteisiä tai kielteisiä.”

Minna Tallbergin mukaan esimerkiksi traileriin meno kannattaa kouluttaa hevoselle pilkkomalla tehtävä pieniin osiin totuttamalla hevonen rauhassa ahtaisiin paikkoihin.  Kuva: Anna Westerlund

Minna Tallberg aloitti hevosharrastuksensa lähes puoli vuosisataa sitten. Eläinrakkaan lapsen erityinen kiinnostus kohdistui hyvin pienestä lähtien nimenomaan hevosiin, joista tuli iso osa ammattia eläintenkouluttajan erikoisammattitutkinnon myötä.

Tallberg on myös valokuvaaja ja kirjoittaja, joka on julkaissut kaksi hevosaiheista tietokirjaa ja tarjoaa koulutusta henkilökohtaisesti sekä verkkokursseina.

Hevosen elämänkulku on väistämättä ihmisen kädessä. Eettinen hevosenpito voi Tallbergin mukaan olla hyvinkin erilaista.

”Mielestäni eettistä on se, että hevonen voi fyysisesti ja henkisesti riittävän hyvin eikä kärsi pitkäaikaisesta stressistä. Ihminenkin pystyy voimaan hyvin, vaikka elämässä toisinaan on ikäviä asioita, kuten esimerkiksi hammaslääkärikäynnit”, Tallberg vertaa.

Perusarjella eli käyttäytymistarpeiden toteuttamismahdollisuudella on hänen mukaansa valtava merkitys hevosen elämässä. Valmennukset tai kilpailut sopivat elämään, kun ne eivät aiheuta hevoselle liiallista stressiä tai kipua ja se pystyy toipumaan rasituksistaan normielämässään.

Hyvä koulutus lisää Tallbergin mukaan hevosen hyvinvointia.

”Kaikki, mitä ihminen haluaa hevosen kanssa tehdä, on sille jokseenkin epäluonnollista, mutta hevonen pystytään kouluttamaan niin, että se kokee ihmisen toiminnan myönteisenä.”

Tallberg pitää järkyttävänä, että tutkimuksessa on löydetty eniten suuvaurioita korkealla tasolla kilpailevilta kouluratsuilta.

”Senhän pitäisi olla täysin päinvastoin! Harmittaa, että kansainvälinen ratsastuksen kattojärjestö reagoi nihkeästi ja hitaasti asioihin, jotka ovat olleet tiedossa jopa parikymmentä vuotta.”

Minna Tallberg oli puolitoista vuotta mukana Suomen Ratsastajainliiton perustamassa hevosen hyvinvointityöryhmässä. Hän kokee, että ryhmässä käsiteltiin paljon asioita, mutta päätökset ja toiminta asioiden edistämiseksi ovat jääneet vajaiksi.

”Työryhmä olisi paikallaan, jos se reippaasti tarttuisi alan epäkohtiin. Totesin, että mieluummin edistän asioita käytännön tasolla.”