Ravien maailmanennätykset ovat hallitsematon viidakko – silti uutisointi Massimo Hoistin ME:stä paljasti myös muuta

Aloitetaan vääntämällä rautalangasta, että asia ei jää vahingossakaan epäselväksi.

Massimo Hoist on loistava hevonen ja sen lauantain esitys Porin St Legerissä oli huikea. Voittoaika 12,4 keskipitkän matkan voltista oli maailmanluokkaa.

Suomessa on vaihteeksi avoimen tason hevonen, jolla voi aidosti kilpailla Euroopan kärkiravureiden kanssa. Massimo Hoistin hyvyys on suuri asia ja ilo koko suomalaiselle raviyhteisölle.

Maailmanennätysravuria Massimo Hoistista ei kuitenkaan lauantaina tullut, vaikka monessa paikassa niin ehdittiinkin julistaa.

Rumpu lähti lauantaina liikkeelle Ruotsista. Sunnuntaiaamuna raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos tiedotti ilosanomaa Massimo Hoistin maailmanennätyksestä omissa kanavissaan.

ME-kupla puhkesi MT Hevosten Porin ravien purkujutussa, jossa Toni Sarkama kertoi italialaisen Vae Victis Clubin voittaneen vuonna 2020 Ruotsin Rättvikissä 2600 metrin tasoitusajon tuloksella 12,3.

Massimo Hoist on suuri suomalainen ravitähti, mutta ei maailmanennätysravuri. Ainakaan vielä. Kuva: Maisa Hyttinen

Maailmanennätyssekoilussa on kaksi puolta.

Ensin on myönnettävä, että raviurheilun erilaiset ennätykset ovat melkoinen viidakko. Ennätyksiä noteerataan eri ikäryhmissä, eri sukupuolille, eri kilpailumatkoille ja eri ratatyypeille. Muun muassa.

Lisäksi raviurheilulta puuttuu kattava kansainvälinen kattotoiminta. Euroopalla on oma lajiliittonsa UET ja maailmanlaajuisesti toimintaa yrittää koordinoida International Trotting Association ITA, mutta edes kansainvälistä kilpailutietokantaa ei ole saatu koskaan aikaiseksi.

Ennätysten seuranta ja määrittely on tehty kaikkiaan hyvin hankalaksi.

ME-sekoilussa on myös toinen puoli. Vaikka ennätysmaailma on hankala, ennätyksiä koskevat prosessitkin näyttävät olevan korkeintaan hiekalle rakennettuja.

Kattavimmin maailmanennätysten seurantaa hoitaa ruotsalainen Travronden, joka ylläpitää omaa ennätyspankkiaan yhteistyössä Ruotsin ravikeskusjärjestö ST:n ja UET:n kanssa.

Ennätysten moninaisuudesta saa käsityksen yhdellä vilkaisulla. Travrondenin ME-tilastoinnissa on yhteensä 256 kohtaa.

Kun yhteisiä tietokantoja ei ole ja ennätyksiä on valtavasti, seuranta on jokseenkin käsityötä ja virheiden vaara ja määrä kasvaa.

Esimerkin tästä tarjoaa heti ennätyssivuston yläreunassa tuoreimmaksi ME-tulokseksi mainittu aika. ME-kirjanpidon mukaan kolmevuotias tamma Moder Teresa Sisu on reilu viikko sitten juossut Tukholman Solvallassa maailmanennätysajan 11,4a.

Tähän asti kaikki ok, mutta maailmanennätyskirjanpidossa Moder Teresa Sisun juoksemaksi matkaksi on merkitty 2640 metriä. Sen voittama tammojen Oaks kuitenkin ravataan 2140 metrin matkalla, toisin kuin avoin Kriterium, jonka matka on 2640 metriä.

En halua moittia Travrondenin ylläpitämää ME-kokonaisuutta. He varmasti tekevät parhaansa epäkiitollisen tehtävän kanssa, mutta kovin luotettavana heidän tilastointiaan ei voi pitää.

Ei kerro hyvää yleisestä faktantarkastuksesta, että virheellinen tieto Massimo Hoistin maailmanennätyksestä leviää moneen paikkaan ja keskusjärjestön viestintään saakka.

Massimo Hoistin tapauksessa kyse ei edes ollut salapoliisityötä vaativasta tilastokummajaisesta.

Vae Victis Club juoksi tuloksen 12,3 – kutsuttakoon sitä näissä oloissa vaikka maailmanennätysoletetuksi – Ruotsissa. Sen tulos löytyy nappia painamalla Ruotsin ennätyksistä, kunhan nappia vaivautuu painamaan.

Jostakin syystä ST:n tietokannasta Ruotsin ennätyksenä löytyvä aika ei kuitenkaan ole päätynyt yhteistyössä ST:n ja UET:n kanssa ylläpidetylle maailman virallisimmalle ME-sivustolle.

Nykyisin Esa Holopaisen valmennuksessa kilpaileva Good Morning on Travrondenin kirjanpidon mukaan ME-ravuri. Sen nimiin on merkitty kaksivuotiaiden oriiden ja ruunien pitkän radan maailmanennätys 2400–2999 metrin tasoitusajosta. Good Morning juoksi tuloksen 15,0 Pariisin Vincennesissä joulukuussa 2018.  Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Kaikkiaan maailmanennätyksistä puhuminen on sekasotku, joka on jo aikoja sitten karannut hallinnasta. Kuten Suomen Hippoksen emerituskilpailupäällikkö Matti Lakkisto joskus muotoili, raviurheilun maailmanennätyksistä puhuminen on melkein sama kuin puhuisi hiihdon maailmanennätyksistä.

Iso ongelma on Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. Koko kilpailutoiminta mannerten välillä on niin erilaista lääkityssäännöistä lähtien, että maailmanennätyksistä puhuminen tuntuu ylipäätään hankalalta.

Tilannetta eivät helpota erilaiset ratatyypit. Euroopan raviliitto UET on aikanaan määrittänyt, että metrimittaisten ja mailimittaisten ratojen ennätykset luokitellaan erikseen. Travrondenin ME-tilastoinnissa kuitenkin katsotaan 1000 metrin ja 5/8 mailin radat yhteismitallisiksi.

Helppoa ei ole edes Euroopan sisällä. Kun muualla Euroopassa kilpaillaan lähinnä kilometrin radoilla, mantereen ravijätti Ranskassa kilpaa päästetään mitä erilaisilla radoilla.

Esimerkiksi Prix d’Amerique ajetaan 2700 metrin volttilähtönä eli periaatteessa se kuuluisi samaan ennätyskategoriaan kuin Massimo Hoistin lauantain kisa. Prix d’Amerique kuitenkin ajetaan Pariisin Vincennesin pitkällä radalla, ja sen myötä kuuluu eri ennätyslaariin.

Ranskassa edes kilometrin radat eivät ole saman mittaisia kuin Pohjoismaissa.

Kun Pohjoismaissa raviratojen pituus on perinteisesti mitattu metrin päästä radan sisäreunasta eli käytännössä sisimmän hevosen juoksu-uralta, Ranskassa lähes kaikkien raviratojen pituus on määritelty kahden metrin päästä radan sisäreunasta. Tämän takia kilometrin radat ovat Ranskassa todellisuudessa metritolkulla lyhyempiä kuin Pohjoismaissa.

Ennätykset ovat oma maailmansa. Ja sen takia niistä puhuttaessa täytyykin olla erityisen varovainen.