Nyt kolmivuotiaaksi varttuneelle varsalle tehtiin muutama viikko sitten Suomen ensimmäinen kaularangan foraminotomia eli hermojuurikanavan laajennusleikkaus.
Leikkausmahdollisuuden saaminen Suomeen on odotettu edistys, sillä hermojuurikanavan ahtaumat eivät ole hevosilla erityisen harvinaisia, ja aiemmin niitä ei ole käytännössä pystytty hoitamaan ainakaan pitkäkestoisesti.
Hermojuurikanavan ahtauman syynä voi olla joko perinnöllinen epämuodostuma, fasettinivelen nivelrikko tai jokin onnettomuus. Se aiheuttaa usein hevoselle tietyssä asennossa tulevaa hermokipua, mikä saattaa tehdä hevosesta todella kipeän ja arvaamattoman. Välillä vaiva voi saada hevosen ontumaan toista etujalkaansa.
Tällaisesta kivusta kärsivää hevosta ei usein ole eläinsuojelullisestikaan oikein pitää hengissä ilman hoitoa tai lääkitystä, toteaa leikkauksen tehneen eläinlääkäriasema Equivetin omistajaeläinlääkäri Laura Muilu.
”Nuorta hevosta toivottiin, mutta ei noin nuorta, eikä kahta yhden hinnalla.”
Mitään tällaista Tiina ja Maija Nurminen eivät olleet aiemmin joutuneet miettimään. Äidillä ja tyttärellä oli ollut 30-vuotiaaksi elänyt yhteinen ratsu, jolle hankittiin syksyllä 2021 nuorempi seuraaja.
Latviasta löytyi vasta nelivuotias tamma Raspberry. Se ostettiin Pekka Larsenin kautta näkemättä, niin sanotusti postimyyntihevosena.
Niin kuin postimyynnissä joskus käy, paketissa oli yllätys.
”Raspberry oli ollut meillä vasta pari kuukautta, kun hänellä alkoi vatsa pyöristyä, mutta mistään muualta se ei pyöristynyt”, Maija Nurminen muistelee.
Tamma ultrattiin kantavaksi, ja varsa syntyi neljän kuukauden päästä, sopivasti toukokuun puolivälissä. Tamman ei pitänyt olla kantava, mutta Latviasta saatiin oitis isäoriin nimi, joka varmistui oikeaksi geenitestillä.
”Nuorta hevosta toivottiin, mutta ei noin nuorta, eikä kahta yhden hinnalla”, Nurminen naurahtaa.
Mutta tietysti varsa oli ihana ja kiva, ja sille annettiin komea nimi: Dancer in the Dark.
Lempinimeksi varsa sai Didi, ja kaikki sujui sen kanssa mallikkaasti lukuun ottamatta vuosi sitten tapahtunutta outoa iltaa. Silloin Didi piti päätään 20 sentin korkeudella maasta, eikä saanut sitä nostettua.
Tilanne laukesi kipulääkkeillä. Nurmiset kuitenkin havaitsivat, että varsan kaula oli jäykkä. Kun Didiä alettiin opettaa juoksutukseen, se oli välillä melkein normaali, välillä oikeaan kierrokseen melkein mahdoton.
Eläinlääkärien tekemissä tutkimuksissa syytä jäykkyyteen ja hankalaan käytökseen ei löydetty, eikä porkkanajumppa auttanut.
Kävi selväksi, että hevonen on vietävä klinikalle laajempiin tutkimuksiin ja niiden perusteella CT-kuvaukseen.
Vermossa sijaitsevalla Equivet-klinikalla on ollut loppuvuodesta 2021 asti käytössä CT-kuvauslaite, jolla voidaan ottaa kolmiulotteiset kuvat hevosen päästä ja kaularangasta. Esimerkiksi Didiä vaivanneiden hermojuurikanavien poikkileikkausta ei pysty arvioimaan röntgenkuvien perusteella, vaan diagnoosi vaatii CT-kuvantamisen.
Didin kohdalla kuvat paljastivat suurentuneen kaularangan fasettinivelen, joka puristi hermojuurikanavaa. Nivelessä oli myös kaksi irtokappaletta, ja lisäksi alempana kaularangassa oli toinen, vielä ahtaampi hermojuurikanava.
Eläinlääkäri Laura Muilu suositteli leikkausta.
Eivät Nurmiset kovin pitkään asiaa harkinneet, vaikka leikkaus oli kallis, melkein 9000 euroa.
”Eihän meillä tuollaisia summia ole käyttötileillä, eikä valitettavasti säästötileilläkään. Mutta kun ei ollut mitään muutakaan hoitokeinoa”, Maija Nurminen huokaa.
Pieni lohtu oli, että he olivat ottaneet tammalle sikiövakuutuksen heti, kun tiineys tuli ilmi. Vakuutus kattoi ensimmäiset kuvat ja se olisi kattanut leikkauksenkin. Harmi kyllä varsalla oli ollut muutama haaveri jo aiemmin samana vuonna. Siksi leikkauksesta jäi korvauskaton alle vain 1300 euroa, ja loput piti pulittaa itse.
Saksassa leikkaus maksaisi viitisen tuhatta euroa, mutta Suomessa kuluja nostaa leikkausvälineiden vuokrahinta ja eläinlääkärin matkakulut Saksasta.
Didin nimittäin leikkasi saksalainen Jan-Hein Swagemakers, joka on itse kehittänyt leikkausmenetelmän ihmispuolen vastaavaa menetelmää mukaillen.
Leikkaus oli ensimmäinen Suomessa suoritettu, toinen tehtiin Didin jälkeen samana päivänä.
Didi vietti klinikalla kolme yötä. Itse leikkaus kesti kolmisen tuntia, mikä on hevosille melko pitkä narkoosi. Aikarajoituksen takia tammalta pystyttiin leikkaamaan kaularangasta vain alempana sijaitseva voimakkaampi ahtauma.
Leikkaus onnistui hyvin, ja leikkauksen jälkeen otettu CT-kuva näytti, että kanavassa on nyt huomattavasti enemmän tilaa.
Kotiin lähdettiin sentin mittainen leikkausjälki kaulassa ja mukana kilometrin pituiset kotiutus- ja kuntoutusohjeet, Nurminen hymyilee.
Koska kyseessä on tähystysleikkaus, tikkejä ei tarvittu kuin kolme, ja hevonen pääsi vielä samalla viikolla sairastarhaan. Tikit poistettiin kymmenen vuorokauden päästä leikkauksesta, ja silloin Didi pääsi palaamaan pihattolaumaansa.
Myös juoksuttaa sai tikkien poiston jälkeen, ja ratsastaa olisi saanut kuuden viikon kohdalla, mutta Didiä ei ole vielä koulutettu ratsuksi.
Swagemakers kertoi omistajille, että ahtaumia on usein useampikin, mutta kun haastavimman saa korjattua, se vaikuttaa hevosen ryhtiin ja hevonen tulee usein kerralla kuntoon. Nurmiset ovat kuitenkin varautuneet myös siihen, että Didi pitää leikkauttaa vielä uudelleen.
Sitä ei kuitenkaan mietitä nyt, vaan iloitaan nykyisestä hetkestä. Viime viikonloppuna Didi pääsi liinaan – ja se juoksi heti maneesissa ilman ongelmia.
Foraminotomia-leikkauksilla onkin hyvä ennuste, 85 prosenttia leikatuista on palannut entiselle tasolleen tai noussut korkeammalle.
”Tästä voi tulla hyvin harrasteratsu, jopa kilparatsu. Siksi tähän lähdettiin”, Maija Nurminen iloitsee.
Myös Equivetin eläinlääkäri Laura Muilu on tyytyväinen.
CT-kuvaus on paljastanut heillä kaularangan ahtaumia useampia kuukaudessa. Tähän saakka niihin on voinut tarjota vain yleensä hyvin lyhyen avun tuovaa piikityshoitoa. Foraminotomia taas on korjaava hoito, jonka jälkeen hevonen on kunnossa.
Muilu kertoo, että Swagemakers on opetellut leikkaustekniikan yhdessä ihmiskirurgien kanssa, ja leikkauksessa myös käytetään ihmisille valmistettuja välineitä. Mies on ehtinyt operoida viiden vuoden aikana yli 400 hevosta, ja nykyään hän opettaa tekniikkaa muille eläinlääkäreille.
Leikkauksella korjataan nimenomaan hermojuurikanavan aluetta ja suurentuneita fasettiniveliä. Selkäydinkanavan ongelmiin, kuten wobbler-kehityshäiriöön, se ei sovi.
”Tämä leikkaus on tosi hieno juttu, sillä monet hevoset ovat päätyneet tämän vaivan takia lopetukseen. Kaikki eivät leikkaukseen tietenkään nytkään lähde, eikä pidäkään lähteä, mutta jos on perusterve hevonen, harvemmin leikkauksen hinnalla uuttakaan saa”, Muilu vertaa.
