Hevosen arvokas kuolema on stressitön ja rauhallinen – lääkitys voi estää teuraaksi viemisen
Teuraaksi, polttoon vai monttuun, ampumalla vai lääkkeillä? Jokainen hevosenomistaja joutuu päättämään hevosensa lopettamistavan jonain päivänä.Tilaajalle
Hevosen lopetuksen kriteerit ja tapa on hyvä suunnitella silloin, kun kaikki on vielä hyvin, kuten tässä kuvituskuvassa. Kuva: Kati SusiHevosen elämän päättäminen on usein vaikea päätös omistajalle. Kun hevosesta on kyse, päätös voi tulla eteen nopeastikin. Lopettamisen kriteerit ja toteutustapa kannattaa suunnitella etukäteen.
Urjalalaisen Paijan Tilateurastamon yrittäjä Henna Paija korostaa hevosen elämän viimeisten hetkien rauhallisuuden ja stressittömyyden merkitystä. Paijalle hevosia otetaan joka maanantai maksimissaan neljä. Ne tulevat teurastamon yhteydessä olevaan tavalliseen talliin, jonka karsinoissa jokaista hevosta odottaa heinäkasa.
”Hevoset ovat karsinoissa siihen asti, että kunnaneläinlääkäri tulee talliin tekemään niille tarkastuksen. Sen jälkeen hevoset yksi kerrallaan talutetaan puhtaaseen, tyhjään tilaan, jonka ovet ovat suljettuina. Siellä tapahtuu tainnutus, eikä hevonen näe mitään stressaavaa. Meillä on superrauhallinen ja kokenut hevosten käsittelijä tässä tehtävässä”, Paija kertoo.
Tainnutuksen jälkeen on vuorossa verenlasku. Linjastolla käsitelty ruho on punnittuna kylmiössä 18–20 minuutin sisällä tainnutuksesta.
”Jos hevosella on reissaamisesta ja ihmisestä hyviä kokemuksia, ei se tänne tullessaan tiedä, onko se klinikalla vai missä.”
Hevosen tainnuttaminen pulttipistoolilla on ammattilaisen tekemänä salamannopea, kivuton tapahtuma.
17 vuotta teurastamoyrittäjänä toiminut Henna Paija kertoo, että hänen elämänsä hevonen lopetettiin omalla teurastamolla. Se oli hänen mukaansa luonnollisin ja ekologisin vaihtoehto.
Vuosien mittaan Paija on tutustunut suureen joukkoon ammattivalmentajia ja muita pitkän linjan hevosihmisiä, jotka ovat tuoneet jopa kymmeniä hevosia Urjalaan.
”Ammattilaiset tykkäävät tuoda hevosia meille, kun ne saa jättää karsinaan. Jotkut ovat katsomassa prosessia tainnutukseen asti, jotta voivat todeta kaiken olevan viimeiseen asti hyvin.”
Kaikki hevoset eivät teuraaksi sovellu, sillä niille on saatettu käyttää lääkitystä, joka estää elintarvikekäytön. Paija pyrkii selvittämään lääkityksen etukäteen mahdollisimman tarkasti, mikä on hänen mukaansa aikamoinen työ. Eri maiden hevospassit ovat sisällöltään kirjavia, ja joskus merkinnät jäävät omistajalta huomaamatta.
”On suuri määrä hevosia, joiden teurastus joudutaan hylkäämään. Viime viikolla tuli pihaan asti hevonen, jolla esiselvityksestä huolimatta olikin passissa teuraskielto. Vuosittain näitä tapauksia on 20–25. Etenkin tuontihevosten passeissa merkinnät voivat olla hankalasti tulkittavia”, Paija toteaa.
Mikäli tällainen hevonen tulee teurastamolle asti, se lopetetaan pihaan ja ruho lähtee Honkajoelle. Siinä tapauksessa hevosen omistaja saa korvauksen sijasta laskun eläimen lopettamisesta ja hävittämisestä.
”Se on tosi tylsä juttu omistajalle ja meille.”
”On suuri määrä hevosia, joiden teurastus joudutaan hylkäämään.”
Hevosen teurastamisen estävät monet yleiset lääkkeet, kuten silmätipat ja antihistamiini, jotka aiheuttavat elinikäisen teuraskiellon. Joissain lääkkeissä taas on pisimmillään puolen vuoden varoaika teurastukselle.
Viime vuosina teurashevosten määrät ovat vähentyneet selkeästi. Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat, että 15 vuodessa teurashevosten lukumäärä Suomessa on puolittunut. Vuonna 2010 teurastettiin 1 257 hevosta, viime vuonna 632. Kilomäärissä kotimaisen hevosenlihan tuotantomäärä putosi lähes 350 000 kilosta noin 180 000 kiloon.
Henna Paija kertoo, että monien lemmikkiruokaskandaalien takia juuri kotimaisen hevosenlihan kysyntä lemmikeille on kasvanut, koska Suomessa on ensiluokkaisen turvallinen elintarvikeketju.
”Näinköhän Meksikossa on yhtä tarkat säännöt hevosen lihalle”, Paija heittää kysymyksen ilmaan.
Hevosensa teuraaksi viemistä pohtivia hän kannustaa hoitamaan lääkitys- ja passiasiat kuntoon, jotta tämä mahdollisuus ei mene hukkaan.
”Onhan tosi paljon ympäristöystävällisempää hyödyntää hevonen kuin viedä ruho polttoon”, hän huomauttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
