Hirveä, poroa, hevosta ja riistaa jalostavalla lappilaisella palvaamolla on asiakkaita ympäri maata

Kauko Kumpulan vuonna 1993 perustamalla lihanjalostusyrityksellä Kumpulan Palvaamolla on ollut koko ajan sama toimintamalli: se on valmistanut teurastaen, leikaten ja jalostaen rahtityönä lihatuotteita asiakkaiden omaan käyttöön näiden toimittamista lihoista.

”Tänä syksynä monipuolistamme ja lisäämme tarjontaa, kun rahtityön rinnalla alamme vähitellen valmistaa omia poronlihatuotteita kuluttajamyyntiin. Myymme niitä täältä yrityksestä päin aluksi leikattuna ja ruhoina, mutta myöhemmin myös tuotteina”, esittelee isänsä Kaukon jälkeen yritystä kymmenen vuotta pyörittänyt Juho Kumpula.

Kumpuloiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole aloittaa omaa porotaloutta vaan poronlihan yritys hankkii paikallisilta porotiloilta. Kauko lohkaiseekin, että heidän ammattitaitonsa on palvaamon seinien sisällä, ei ulkopuolella.

Kumpulan Palvaamo valmistaa lihatuotteita rahtityönä, ja suosituimpia tuotteita ovat kylmäsavuliha sekä Kauko (vas.) ja Juho Kumpulan esittelemät meetvurstit. Kuva: Arto Takalampi

Rahtityönä Kumpulan Palvaamo jalostaa eniten hirvenlihaa, mutta paljon myös poron- ja hevosenlihaa sekä Lapissa kun ollaan, luonnollisesti myös riistaa. Yritys on nykyään yksi harvoja hevosta teurastavista pienteurastamoista ja sillä on hevosen ja poron lisäksi tainnutuslupa naudalle ja lampaalle.

”Suurin asiakaskuntamme ovat metsästäjät, joten hirvenmetsästysaika on vuoden kiireisintä aikaa. Liha tulee meille jalostettavaksi pääasiassa ruhoina tai asiakkaiden itsensä leikkaamana tuotteiksi jalostettaviksi”, Juho havainnollistaa.

Kauko Kumpula perusti Kumpulan Palvaamon aluksi maatalouden sivuelinkeinona, sillä tilalla oli tuolloin lypsykarjaa. Kannuksensa liha-alalle hän oli hankkinut seitsemän vuoden aikana lihanjalostuslaitoksessa Sodankylässä.

Sitten kävi kuten maatalouden sivuelinkeinolle tuppaa käymään: siitä tuli pääelinkeino, kun kysyntä kasvoi. Vuonna 2003 lehmät saivat lähteä ja samalla tuotantotiloja laajennettiin ensimmäisen kerran.

Vuonna 2014 vetovastuu vaihtui, kun yritys siirtyi Juholle. Hän myöntää, että hänen oli helppoa ja luontevaakin lähteä jatkamaan isänsä työtä, olihan hän ollut yrityksen toiminnassa mukana sitä ennen jo 11 vuotta.

Kauko Kumpula puolestaan ei malttanut lopettaa vaan hän on jatkanut ja jatkaa edelleen palvaamossa ”kiireapulaisena” niin pitkään kuin kuntoa ja terveyttä riittää.

Yksi asia on kuitenkin nyt isän ja pojan välillä toisin päin kuin ennen.

”Jos minä neuvoin alkuaikoina Juhoa, kuinka pitää tehdä, kyllä nyt on minun vuoroni kysyä häneltä”, hän naurahtaa.

Juho Kumpulan yrittäjyyden aikana tiloja on peruskorjattu kauttaaltaan, laajennettu ja investoitu laitehankintoihin päivittämällä koneita ja kalustoa, mille hänen mukaansa tuskin näkyy loppua.

Laitteista arvokkaimpia on autoklaavi eli painekeitin. Se on välttämätön säilykkeiden valmistuksessa, sillä purkkisäilöntä edellyttää sterilointia kuumentamalla. Käytössä on kaksi kylmäsavu-uunia ja yksi lämminsavu-uuni, jotka ovat omavalmisteisia ja mahdollistavat kokonaisen ruhon savustamisen.

Kauko Kumpula esitteleekin ylpeänä heidän kehittämäänsä savustustekniikkaa, jossa lihoille annettava savu suodatetaan. Näin lihan pinta ei nokeennu eikä siitä jää kitkerää makua. Suodatuksella saadaan myös terva talteen.

Asiakkaiden toimittamista lihoista heidän omaan käyttöön valmistettavien lihatuotteiden lisäksi Kumpulan Palvaamo laajentaa toimintaansa vähitellen myös omien tuotteiden valmistukseen ja kuluttajamyyntiin. Kuva: Arto Takalampi

Toiminnan alussa Kauko Kumpula valmisti palvaamossa kylmä- ja lämminsavulihatuotteita sekä leikkasi lihaa. Kylmäsavuliha on meetvurstin ohella edelleen eniten valmistettu tuote.

Sittemmin tuotevalikoima on laajentunut myös säilykkeisiin, makkaroihin, jauhelihaan, perinteiseen käristyslihaan sekä teurastus- ja leikkuupalveluihin.

Rahtityössä tuotteet leikataan, lajitellaan, valmistetaan ja maustetaan täysin sen mukaan, mitä tuotteita asiakkaat toivovat toimittamastaan lihasta. Juho Kumpulan mukaan vakituiset asiakkaat tietävät ennestään tarkkaan, mitä haluavat.

”Uusille asiakkaille tarjoamme erilaisia vaihtoehtoja ja annamme suosituksia, mitä tuosta ja tuosta lihasta voi tehdä”, hän esittelee.

Asiakaskunta on pääasiassa Pohjois-Suomesta, mutta sen lisäksi myös muualta maasta pääkaupunkiseutua myöten sekä jonkin verran myös Ruotsista. Kumpulat arvelevat, että tieto ja suositukset yrityksen palveluista kulkevat lähinnä puskaradion ja sosiaalisen median kautta.