Nortusen pinta-ala ei yksin riittäisi eläinten ruokintaan. Koneyhteistyö muiden tilojen kanssa helpottaa myös rehuntekoa. Kuva: Johannes Tervo
Kasvi- ja kotieläintilojen yhteistyössä on monia hyötyjä: Aikaa ja energiaa säästyy, ympäristökin kiittää
Tilojen välinen yhteistyö, kuten rehuviljakauppa ja lannan levitys, hyödyttävät molempia osapuolia.Tilaajalle
Ari Nortusen (oikealla) ja Jaakko Heikkisen tiloilla on paljon yhteistoimintaa. Heikkinen viljelee rehuviljaa Nortusen lihakarjalle. Viljakuormat ajetaan aumalle vaa’an kautta. Kuva: Johannes TervoAri Nortunen pitää kymmenettä vuotta 750 paikkaista maitorotuista hieho- ja sonnikasvattamoa Seinäjoen Untamalassa. Tilaan kuuluu lisäksi noin 130 hehtaaria peltoa sekä omana yhtiönään tilateurastamo ja palvaamo Nortulan Palvi & Paisti.
Nortusen peltopinta-ala ei kuitenkaan yksin riitä eläimien ruokintaan, joten hän on tehnyt pitkään yhteistyötä alueen muiden tuottajien kanssa.
Ensimmäinen yhteistyökumppani oli Jaakko Heikkinen, jonka kanssa yhteistyö jatkuu edelleen.
”Oltiin silloin laajentamassa ja vanhempi isäntä laittoi lehteen ilmoituksen, että kaivattaisiin lannanlevitysalaa. Jaakko oli ensimmäinen, joka vastasi, ja siitä yhteistyö lähti”, Nortunen kertoo.
Heikkinen on pitänyt vajaan 100 hehtaarin kasvinviljelytilaa vuodesta 2002. Tilojen välinen yhteistyö näkyy viljan myyntinä, koneyhteistyönä sekä konekorjauksena.
”Toimitan kaiken rehuviljan Arille. Lisäksi, jotta viljalle saisi kiertoa, minulla on viljelyksessä tuorerehunurmia, jotka Ari korjaa. Lietteen avulla saa vähän lisää ravinteita pelloille”, Heikkinen kuvailee.
Heikkinen toteaa rehuviljan myynnin Nortuselle olevan tehokasta ja vaivatonta.
”Matkaa pelloilta tähän on noin 10 minuuttia, aikaa ei kulu enempää kuin 15 minuuttia, kun tästä pihasta saa lähteä pois ja taas jatkaa hommia. Ei tarvitse odotella kuivaajalle tai rekkaa.”
Koska tilojen välinen viljakauppa käydään tuoreviljakauppana, on toimitettava vilja tavanomaista kosteampaa. Heikkinen pitää hieman aikaisempaa sadonkorjuuta ja toimitusta vain hyvänä asiana.
”Ikänsä isännät ovat ajatelleet, että antaa viljan kuivaa pellossa, että turha vettä on kuivaajalle viedä. Meille kosteus saa kuitenkin olla 27:n luokkaa, seassa saa olla vähän vihreääkin”, Nortunen kertoo.
Nortunen (oikealla) ja Heikkinen tutkimassa aumalla kuluvan satokauden ensimmäistä rehusatoa. Kuva: Johannes TervoNortunen ohjeistaa, että hänelle tuotavaa viljaa tulee puida silloin, kun normaalisti tekisi mieli vielä vähän odottaa.
”Korjaus ja toimitus tapahtuu lyhyessä ajassa, vain muutamassa viikossa. Tarpeeksi aikaisessa kun puidaan, on moni sanonut, että olo kuin omenavarkaissa.”
Nortunen hinnoittelee rehuviljan A-rehun hinnoitteluun perustuen.
Tilalle tuotujen erien hehtolitrat punnitaan. Punnituksen ansiosta hinnoittelussa on mahdollista huomioida myös viljan laatu.
”Hinnoittelu on avoin ja kaikille sama. Aina kaikki sopimukset pitää laittaa paperille, vaikka meidän tapauksessa niin ei ole. Sopimus perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Tässä on yli 10 vuotta touhuttu yhdessä, niin sieltäkin sitä luottoa tulee”, Nortunen kommentoi.
Heikkinen (oikealla) toteaa luottamuksen olevan vähän alueellinenkin erityispiirre: sovitusta ei luisteta. Kuvassa Nortunen ja Heikkinen tutkimassa peltoa, josta juuri korjattiin rehua. Kuva: Johannes TervoNortunen on kutsunut sopimustuottajat koolle kahvittelun merkeissä, jos hinnoittelua on ollut tarve muuttaa. Näin kaikki saavat vapaasti jakaa ajatuksiaan sopimuksista.
Ylimääräisestä rehuviljasta Nortunen on sopinut A-rehun kanssa. Hän vastaanottaa ylimääräisen tavaran omalle tilalleen, mutta sen myynnistä eteenpäin huolehtii A-rehu.
”Viime vuosina ei kyllä paljon ole mennyt. Enimmillään kymmenen rekkaa on lähtenyt A-rehun kautta eteenpäin”, Nortunen arvioi.
Heikkinen korostaa tilojen välisen yhteistyön tuomia moninaisia hyötyjä. Kun matkat ovat lyhyet eikä kuivausta tarvita, säästyy energiaa ja ympäristökin kiittää.
Sujuva yhteistyö tilojen välillä vaatii avointa keskustelua. Kuvassa Nortunen ja Heikkinen tilojen välisellä yhteisellä maarajalla. Kuva: Johannes Tervo”Kyse ei ole vain rehuviljan markkinasta, ohessa syntyy muutakin hyötyä”, Heikkinen pohtii.
”Tässä saa ja pitääkin olla tekemisissä muiden kanssa, ei tarvitse aina olla vain oman pään sisällä”, Nortunen täydentää.
- Osaston luetuimmat
