Pohjola Grand Prix Ypäjällä oli suomalaisen naisen itsepäisyyden voitto

Sillä juuri Niina Kakriainen, ihan itse, päätti aikanaan alkaa ratsastaa perheen omistamaa hevosta, jonka kanssa hänen valmentajamiehensä Aki Hannula oli heittämässä hanskat tiskiin.

Saksassa syntynyt ja siellä kasvanut AH Revolution oli ollut vaikea varsa, eikä sitä saatu kotimaassaan järjestykseen useammankaan ammattilaisen yrittämänä. Viimeinen yritys oli laittaa se taltutettavaksi Liettuaan ammattilaiselle, joka ei pienestä pelästy. Mutta ei Liettuassakaan saatu isokokoista ruunaa radoille.

Siinä vaiheessa, ruunan ollessa kuusivuotias, keski-ikäinen K-kauppias Kakriainen ehdotti, että jos otetaan se kotiin Suomeen. Sitä Hannula kuitenkin halusi kaikista vähiten: että hankala hevonen saattaa hänen elämänkumppaninsa vaaraan.

Niina Kakriaisella ja 12-vuotiaalla AH Revolutionilla on takanaan pitkä yhteinen matka. Kuva: SRL / Heidi Lammi

Mutta kuten tiedetään, suomalainen nainen osaa olla itsepäinen. AH Revolution tuli Suomeen, ja Kakriainen alkoi ratsastaa sillä.

Myös Hannula oli asian suhteen päättäväinen: hän ei aluksi suostunut auttamaan puolisoaan hevosen kanssa edes selkäännousussa.

”Hän pelkäsi ja sanoi, että tapat itsesi sen kanssa”, Kakriainen selittää.

Ongelmat olivat ratsastuksessa, mutta muuten hevonen oli erittäin kiltti ja ihmisystävällinen.

Kakriainen kertoo, että kyllä hänkin pelkäsi, että kuinka käy. Aina hän ei saanut hevosta edes maneesiin.

”Ei se kivaa ollut, mutta olin päättänyt, että tämä rasti on käytävä”, hän sanoo.

Hannula taas seurasi koulutusta sivusta sen verran, että näki, mikä on tilanne. Kakriainen miettii, että ehkä tämä kuitenkin luotti prosessiin ja tiesi tien vievän johonkin.

Nyt jälkeen päin Kakriainen pohtii, että ratkaisu oli se, että hän tiesi alusta lähtien, että ei tule pärjäämään AH Revolutionin kanssa voimalla. Siksi piti löytää toinen tie.

”Sitä ei voi lähteä haastamaan, vaan sen kanssa pitää neuvotella. Jos sen päälle käy, se osaa tehdä hyvin hienoja ja nopeita liikkeitä”, Kakriainen selittää. ”Vietin sen kanssa aikaa ja puuhastelin. Se tärkein oli, että annoin sille aikaa.”

Kilparadoille lähdettiin sitten jo Hannulan luotsaamana. Vielä seitsenvuotiskevät oli hyvin haasteellinen, mutta kauden aikana jotakin alkoi tapahtua. Kakriainen sai ruunan sielun puolelleen.

Ensin mentiin 90 senttiä, sitten metri, pian jo 120. Kahdeksanvuotiskaudella oltiinkin jo 140-luokissa. Esteen korkeus ei ole koskaan AH Revolutionille ongelma.

Mutta kyllähän haasteita riitti sen jälkeenkin. AH Revolution oli raju ja pyrkivä, ja välillä virheitä ropisi.

Myöhemmin omat haasteensa toi hevosen silmäsairaus, uveiitti. Sitä hoidettiin pitkään kortisonilla, ja hoitojaksot onnistuttiin rytmittämään kilpailemisen kanssa. Loppuvuodesta 2024 hevonen ei kuitenkaan enää reagoinut hoitoon ja kaviokuume uhkasi, joten eläinlääkäri suositteli silmänpoistoa.

Kakriainen ja Hannula empivät pitkään.

”Kun se on muutenkin haasteellinen, ei mikään perushevonen. Mutta onneksi uskallettiin ottaa se silmä pois”, Kakriainen sanoo.

Kun silmä poistettiin, hevonen tasaantui. Silmästä löytyi kasvain, joka oli varmasti alkanut jossain vaiheessa kiusata.

”Silmän poiston jälkeen siltä jäivät ne psykoottiset kohtaukset pois. Kai silmästä oli tullut painetta”, Kakriainen miettii jälkiviisaana.

Kun silmä otettiin pois joulun alla, heti seuraavana kesänä ratsukko oli Finnderbyn kakkonen.

Pohjola Grand Prix’n voitto tuli sunnuntaina kahden kierroksen kilpailussa ainoalla 0-0-tuloksella. Kuva: SRL / Heidi Lammi

Viime kautta kuitenkin varjosti Hannulan sairastaminen. Talvellakin päätettiin pitää kunnon tauko. Ruuna oli muutaman kuukauden kokonaan ratsastamatta, ja koko talvena ei hypätty ollenkaan.

Tänä vuonna AH Revolution aloitti Seinäjoella, ja heti toisissa kilpailuissa Ypäjällä se räjäytti potin hyppäämällä 145-tason Pohjola Grand Prix’ssä nolla-nollan ja sinivalkoisen voittoruusukkeen.

Kakriainen kertoo maanantaiaamuna, että ei meinaa uskoa tapahtunutta itsekään.

”Enemmän kuin uskalsin toivoa”, hän huokaa.

Hän myöntelee, että ratsasti itsekin hyvin.

”Sitä pystyy rentouttamaan itsensä, kun ei tarvi pelätä, että löytää itsensä jostain torilta”, hän naurahtaa.

Kakriainen pitää ammatikseen Turussa kahtakin K-kauppaa. Sen hän tietää, että AH Revolutionin kaltaisia hevosia ei saa hyllytavarana.

”Tämä on ehkä once-in-a-lifetime-hevonen. Ei toista tule”, hän sanoo.