Silmän poisto muuttaa hevosen ulkonäköä, mutta harvemmin uraa

Helsingin Yliopistollisessa Hevossairaalassa työskentelevä hevossairauksien erikoiseläinlääkäri ja eläinten silmäsairauksien spesialisti Minna Mustikka kertoo, että hevosen silmän leikkauksellinen poisto eli enukleaatio on periaatteessa yksinkertainen toimenpide. Hevosista noin 80 prosenttia palaa tasolleen silmän poistamisen jälkeen.

Mustikka kertoo, että mikä tahansa sokeuttava ja hevoselle kivulias ja hoitoon vastaamaton silmäsairaus voi olla syynä silmän kirurgiseen poistoon. Maailmanlaajuisesti yleisin näkökyvyn menettämiseen johtava silmäsairaus on uveiitti, johon liittyy usein kipua aiheuttava tulehdustila ja erilaisia komplikaatioita.

Mustikka kertoo, että suomalaisessa potilaskannassa kohtalaisen yleisiä syitä silmän poistoon ovat myös hoidon ulottumattomiin edenneet tai hoitoon vastaamattomat sarveiskalvosairaudet, jotka voivat olla taustaltaan immunologisia tai bakteerin tai sienen aiheuttamasta tulehduksesta johtuvia. Myös muun muassa silmän vakavat traumaperäiset vauriot, kasvainsairaudet tai pitkälle edennyt silmänpainetauti voivat olla syynä silmän poistoon.

Silmän poiston jälkeen pää on joitain päiviä paketin suojassa.  Kuva: Miia Lahtinen

Mustikka kertoo, että silmänpoistoleikkaus on hevoskirurgille rutiiniomainen toimenpide. Sen kustannukset pysyvät yleensä selvästi alle 2000 eurossa. Paranemisaika on nopea, muutaman viikon, mutta hevonen tarvitsee tietenkin aikaa totutellessaan uuteen elämään.

Vakavin silmänpoistoon liittyvä riski on silmämunan ja näköhermon käsittelyyn liittyvä silmä-sydänrefleksi eli okulokardiaalinen heijaste, joka voi vakavimmillaan aiheuttaa sydänpysähdyksen. Refleksin aktivoituminen voidaan estää ennen leikkausta tehtävillä asianmukaisilla puudutuspistoksilla.

”Osaava kirurgi tiedostaa myös näköhermon käsittelyyn liittyvän näköhermoristin vaurioitumisen riskin, ja oikeaa leikkaustekniikkaa käytettäessä riskiä ei juuri ole. Muutoin leikkauksen riskit ovat aika tavanomaisia, kuten leikkauksen aikaisen verenvuodon tai leikkauksen jälkeisen leikkaushaavainfektion riski”, Mustikka kertoo.

Mikäli leikkaushaavan paranemisessa ei ilmene ongelmia, hevonen toipuu silmänpoistoleikkauksesta tyypillisesti kahdessa viikossa. Tämän jälkeen sen kanssa voidaan palata asteittain normaalielämään.

Hevosen silmä on iso, ja kun silmä poistetaan, silmän kohta jää luurankomaisesti kuopalle. Ajatus saattaa kauhistuttaa, mutta omistajat ymmärtävät hyvin perustellun silmänpoistoleikkauksen tarpeellisuuden, Mustikka kertoo.

”Kauneus on katsojan silmässä”, hän muistuttaa.

Silmän poistoon päädytään nimenomaan hevosen hyvinvoinnin takaamiseksi. Siksi Suomessa ei juurikaan tehdä esteettisiä ratkaisuja silmän poiston yhteydessä.

”Silmän painumista kuopalle voidaan estää asettamalla leikkauksen aikana silmäkuoppaan, nahan alle silikoninen implantti. Tämä kuitenkin lisää leikkaushaavatulehdusten riskiä, ja hevosen elimistö voi tulkita implantin vierasmateriaaliksi ja pyrkiä märkimään sen ulos. Koska implantin käyttö lisää komplikaatioriskejä, ja sen käytön syy on vain kosmeettinen, niitä ei juurikaan suomalaisessa, eläinten hyvin vointia arvostavassa kulttuurissa käytetä”, Mustikka kertoo.

Hevoselle on myös mahdollista teettää silmäproteesi.

”Tällaiseen liittyy kuitenkin entistä enemmän ongelmien mahdollisuuksia, ja proteeseja on saatavilla lähinnä Yhdysvalloissa. Proteesin teettäminen vaatii myös erikoistekniikalla suoritetun enukleaation”, Mustikka mainitsee.

Tikkien poistamisen jälkeen silmän kohta alkaa painua hiljalleen kuopalle. Kuva: Miia Lahtinen

Maailmalla pidetään myös sokeita hevosia, joista sosiaalisesta mediasta löytää hevosen Endo the Blind. Mustikka ei kategorisesti kieltäydy hevosen viimeisenkin näkevän silmän poistamisesta, mutta suhtautuu asiaan varauksellisesti.

”Täysin sokean hevosen pitäminen vaatii hevosen elinolosuhteilta ja hevosen kanssa toimivilta ihmisiltä merkittävää sopeutumista. Käytännössä Suomen olosuhteissa, joissa hevonen ei voi esimerkiksi laiduntaa ympärivuotisesti, on hyvin haastavaa järjestää hevosen hyvän elämänlaadun takaava ja hevoselle itselleen sekä sitä käsitteleville ihmisille turvallinen ympäristö. Siksi Suomessa molemmat silmänsä tai molempien silmiensä näkökyvyn täysin menettänyt hevonen yleensä joudutaan lopettamaan”, hän kertoo.

Hevosten sopeutumista yksisilmäisyyteen on tutkittu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Niiden perusteella valtaosa hevosista sopeutuu yhden silmän menettämisen tai sen sokeutumiseen erinomaisesti. Yksilön luonne toki vaikuttaa. Tutkimusten mukaan 85-98 prosenttia hevosista palasi entiseen käyttötarkoitukseensa silmän poiston jälkeen. Osalla niistäkin hevosista, jotka eivät palanneet aiempaan työhönsä, syynä uravaihdokseen oli esimerkiksi ontuma, ei silmän poistoon liittyvä asia.

Kaikissa tutkimusaineistoissa ei ollut mukana ravihevosia, mutta kun oli, niistäkin 80 prosenttia palasi uralleen.

Kilparatsuista 77 prosenttia suoritti silmänpoiston jälkeen aiemmalla tasollaan tai sitä korkeammalla tasolla. Vain 17 prosenttia kilparatsuista eläköityi kilpauralta enukleaation jälkeen ilmenneen suoritustason laskun takia.