Aktiivisesti raviurheileva eläinlääkäri Antti Kinnunen pitää ravihevosten rauhoittamista harvinaisena. Kuva: Ville Toivonen
Suomessa hevosia rauhoitetaan liikutukseen vähän, mutta toistakin käsitystä löytyy – ”Se on ihan positiivinen juttu”
Soittokierros kertoo, että Suomessa hevosen rauhoittaminen koulutuksen helpottamiseksi on harvinaista.Tilaajalle
Varsojen opettaminen on tarkkaa puuhaa, jonka halutaan sujuvan ongelmitta. Kuvituskuva. Kuva: Ville ToivonenPaljon kaikenlaisia hevosia kouluttava lännenratsastaja Maria Astikainen-Helbig kertoo, että hän ei ole koskaan käyttänyt rauhoitusta ratsastuksessa. Hän toteaa, että ei edes uskaltaisi ratsastaa hevosella, joka on rauhoitettu.
”Olen muutaman kerran mennyt ympäri hevosen kanssa, niin kyllä haluan, että hevosella on kaikki hoksottimet kunnossa ja se pystyy hallitsemaan itsensä hyvin, kun selässä olen”, hän sanoo.
Myöskään maailmalla ei ole tullut vastaan rauhoitteiden käyttöä ratsastuksessa.
”Tarpeeksi ammatti- ja hevosmiestaitoa ja rohkeita miehiä ja naisia, niin ei tarvitse vippaskonsteja. Olen kyllä kuullut, että jotkut ovat kokeilleet rauhoittamista joittenkin vaikeitten hevosten kanssa, mutta ei se ole tainnut ratkaista sitä perusongelmaa koulutuksessa tai syytä, minkä takia hevonen vaikea eli esimerkiksi kipukäytöstä.”
Hevosen nenään sipaistavaa feromonia hän on joskus kokeillut.
”Mutta ei siitä minusta ollut mainittavaa hyötyä”, hän sanoo,
”Rauhoitteet ovat mielestäni oikein käytettynä äärimmäisissä tilanteissa koulutuksessa ok, mutta pitää tietää mitä tekee ja miksi.” Riikka Harjula
Sen sijaan reininghevosten ensimmäisissä sliding-kengityksissä Astikainen-Helbig suosii rauhoittamista, koska siinä kenkien kannat hiotaan rälläkällä niiden ollessa jo jalassa.
”Muutaman kerran kun rauhoittaa, niin yleensä sen jälkeen pystyy jatkamaan ilman rauhoitusta. Ja vaikka minä hyvin koulutan varsat jo valmiiksi kengitystä varten, niin haluan rauhoittamisella varmistaa, että minun kengittäjä saa tehtyä hyvän työn, ei loukkaa itseään ja varsa ei opi jännittämään ja riehumaan tilanteessa.”
Muutama vuosi sitten kohua herätti reiningin kansainvälisen yhdistyksen NRHA:n sääntöehdotus, joka sallisi rauhoitteen käyttämistä kilpailemisessa. Astikainen-Helbig kertoo, että nykyään hänen käsittääkseen Amerikassa rauhoittaminen sallitaan joissain kilpailuissa tietyllä aineella, kilpailueläinlääkärin valvonnassa ja erityisluvalla. Astikaisen käsityksen mukaan ideana on auttaa joitain amatööriratsastajia.
”Isorahaisimmissa kilpailuissa se on kielletty, ja hevosia myös testataan paljon”, hän kertoo.
Ratsuttaja Riikka Harjula jättäisi rauhoittamisen aivan erityiserityistilanteisiin. Hän laskee, että hänellä on ollut sisäänratsastuksessa noin 600 hevosta, ja niistä kahden kanssa on käytetty rauhoitusta apuna.
”Toisesta on tosi pitkä aika, eikä siinä rauhoitus ehkä loppupeleissä ollut avainsana, että koulutus saatiin maaliin. Toiselle siitä oli hyvin lievä apu. Rauhoittamalla tehdyt koulutukset ehkä enemmän paikkaavat puutteita hevosenlukutaidossa”, Harjula kertoo.
”Rauhoitteet ovat mielestäni oikein käytettynä äärimmäisissä tilanteissa koulutuksessa ok, mutta pitää tietää mitä tekee ja miksi. Rauhoitteen tarkoitus on siis lieventää reaktiota, mitä hevonen voi tehdä, ja kouluttaja tai ratsastaja pystyy hallitsemaan tilannetta paremmin. Jos toiselta kantilta ajattelee, niin onhan siinä turvallisuudestakin kyse.”
”Se on ihan positiivinen juttu. Kun hevoset ovat rauhoituksen avulla vähän rennompia, niille ei tule pelkotilaa ja päästään rennosti vaikean asian yli.” Jasmin Seppälä-Geerink
Keski-Euroopassa jo pitkään asunut esteratsastaja Jasmin Seppälä-Geerink taas näkee rauhoittamisessa monta hyvää puolta, ja hän tutustunut sen käyttämiseen useilla talleilla. Seppälä toteaa, että tavallisessa sisäänratsastuksessa sitä ei tarvita, vaan asia pitää tehdä rauhassa ja huolellisesti, hevosta tarkkaillen.
Muulloinkin ongelmat esimerkiksi talliin tulleiden uusien hevosten kanssa yritetään ensin ratkaista ensin ilman lääkkeitä. Joskus on kuitenkin ongelmatilanteita tai erityisen herkkiä ja vaikeita hevosia, joiden kanssa rauhoittamisella saadaan asioita helpotettua. Eläinlääkärit tekevät rauhoitteen, joka sitten pistetään hevoseen.
”Se on ihan positiivinen juttu. Kun hevoset ovat rauhoituksen avulla vähän rennompia, niille ei tule pelkotilaa ja päästään rennosti vaikean asian yli”, Seppälä-Geerink sanoo.
Hän kertoo, että rauhoitteella saadaan hevosesta pois ensimmäinen terävyys, ja kun hevonen rentoutuu, sen kanssa saadaan asiat tehtyä ilman draamaa.
”Sitten se huomaa, että tämä on ok”, Seppälä-Geerink selittää.
Kun luottamus hevosen kanssa on sitten saatu rakennettua, päästään jatkamaan ilman aineita.
Rauhoituksesta on hyötyä esimerkiksi silloin, kun hevonen kyttäilee ja katselee esteitä erityisen paljon, jos se vaikuttaa pelkäävän ratsastajaa tai muuten vain meininki on liian villiä.
”Tai jos hevonen vain on niin stressaantunut, että se ei halua pysyä (henkisesti) ratsastajan kanssa. Silloin voi auttaa, kun ratsastaa pari kertaa rauhoituksessa”, hän sanoo.
Myös hevosten tullessa töihin sairasloman jälkeen rauhoitus voi olla hyvä idea. Jos treeni pitää aloittaa ravaamalla kolme minuuttia, rauhoitteen kanssa onnistumisen mahdollisuudet ovat isommat, eikä paranemisessa tule takapakkia riehumisen takia.
Rauhoitteita toki voidaan käyttää myös väärin, erityisesti hevoskaupassa. Seppälä-Geerink on kuullut tapauksista, joissa hyvin energinen tai vaikea hevonen rauhoitetaan ratsastukseen, että se tuntuisi kokeilijasta miellyttävämmältä ja kaupat saataisiin tehtyä.
”Valitettavasti sellaistakin on. Mutta sen takia itse hevosia ostaessani otatan niistä veren dopingtestiä varten”, hän sanoo.
Raviurheilussa varsanopetuksessa rauhoitteita ei juuri käytetä. Suomessa ja Amerikassa ravitalleilla työskennellyt Heidi Torsti ei ole törmännyt rauhoittamiseen varsanopetuksessa.
”Kai se on treenarikohtaista, mutta en tiedä, että kukaan olisi ikinä käyttänyt”, hän sanoo.
Eläinlääkäri ja ravivalmentaja Antti Kinnunen kertoo, että joskus häneltä on kyselty rauhoitetta kengitykseen ja erikoistilanteisiin. Ensimmäiseen kengityksen onnistumisen varmistamiseen se sopiikin, Kinnunen sanoo.
”Voihan se olla, että jossain joitain rauhoitellaan opetukseen, mutta tuntuu kummalliselta. En ole koskaan ollut mukana enkä määrännyt opetettavalle. Opetetaan ne eläimet, ja kun on hyvä peruskäsittelytaito, ei tarvi rauhoitella”, hän sanoo.
”Jos tuollainen lähtee yleistymään, onko se sitten käsittelytaidon puutetta?” hän miettii.
Muutaman kerran hän on määrännyt oikein virkeille hevosille domoa käytettäväksi koppilevon jälkeen ensimmäisillä ajokerroilla.
”Mutta minulla on tuntuma, että aika vähän. Kai minulla on niin hyvät ja osaavat asiakkaat, että ei tarvi”, hän naurahtaa.
- Osaston luetuimmat
