Arto Hytönen on Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja. Kuva: Ville Toivonen
Hippos pyrkii avaamaan keskustelua suomenhevosten kilpailumahdollisuuksista – ruotsalaiset valmiiksi epäilevällä kannalla
Kylmäveriurheilun kansainvälinen epätasapaino alkaa olla jo ikuisuusaihe. Parannusta tuskin on luvassa, vaikka Hippoksessa mietoja yrityksiä asian edistämiseen onkin.Tilaajalle
Elitkampen on yksi harvoista kylmäverilähdöistä Ruotsissa johon suomenhevoset saavat osallistua. Kuvassa Evartti voittaa vuoden 2023 Elitkampenin ennen Tangen Borkia ja Parvelan Retua. Kuva: Terhi Piispa-HelistenSuomenhevosten kilpailumahdollisuudet Ruotsissa ja Norjassa ovat olleet todella rajallisia vuosien ajan. Samaan aikaan kun pohjoismaiset kylmäveriset saavat kilpailla Suomessa huomattavan vapaasti, suomenhevosille on Ruotsissa ja Norjassa tarjolla vain kourallinen lähtöjä vuodessa.
Asia on herättänyt jo vuosien ajan närää etenkin suomenhevoskasvattajissa.
Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja Arto Hytönen myöntää, että asiassa ei ole tapahtunut edistystä. Virallisia keskusteluja suomenhevosten kilpailumahdollisuuksista muissa Pohjoismaissa ei ole viime vuosina käyty.
Hytönen kuitenkin kertoo tehneensä uuden keskustelunavauksen Pohjois-Ruotsin kylmäverilähtöjen avaamisesta suomenhevosille.
”Haluan herätellä ajatusta Pohjois-Ruotsin kylmäverilähtöjen avaamisesta suomenhevosille”, Hytönen kuvailee.
Suurempaa konkretiaa Hytösen avauksessa ei ole. Sarjamääritykset ja muut tekniset yksityiskohdat hän jättäisi ruotsalaisten pohdittavaksi.
”Lähtöjen avaaminen suomenhevosille tekisi lähdöistä täydempiä ja pelillisesti mielenkiintoisempia . Samalla suomalaiset pelaisivat varmasti enemmän lähtöihin suomenhevosten ollessa mukana”, hän muistuttaa.
Sen laajempaa avausta Hytönen ei ole tekemässä suomenhevosten kilpailemisesta Ruotsissa. Samalla raviurheilujohtaja huomauttaa, että suomenhevosten lähdöt kärsivät osallistujapulasta Suomessakin.
”Kilpailumahdollisuuksien paranemisella Ruotsissa voisi olla tietysti negatiivinen vaikutus Suomen lähtöjen täyttöasteeseen, eli ei asia ole ihan yksinkertainen. Mutta samalla pohjoisen suomenhevosihmisille lähtöjen avaaminen olisi kuitenkin todella merkittävä asia.”
Ruotsin ravikeskusjärjestö ST:n kilpailupäällikkö Robert Karlsson kertoo, että asia ei ole ainakaan toistaiseksi ST:n käsittelyssä.
”Pöydällä ei ole nyt mitään. Kylmäverijärjestö Sleipner on vastustanut lähtöjen avaamista tiukasti”, Karlsson kommentoi MT:lle viestitse.
Suomalaisille Pohjois-Ruotsin radoista tutuin on Boden, jonka raveissa on aina runsaasti suomalaishevosia. Bodenin raviradan kylmäverilähdöistä yksikään ei kuitenkaan ole avoinna suomenhevosille.
Bodenin raviradan johtaja David Zimmer vyöryttää vastuuta asiasta Ruotsin kylmäverijärjestö Sleipnerille.
”Sleipnerillä on paljon valtaa kylmäveriasioissa Ruotsissa. Sen aluejaostot täällä pohjoisessa eivät ole innokkaita lähtöjen avaamiseen”, Zimmer summaa.
Raviradan näkökulmasta aiempaa täydemmät kylmäverilähdöt olisivat tervetulleita.
”En löisi rahojani asian toteutumisen puolesta”, Zimmer kuitenkin toteaa.
Suomessa palkintotaso on paljon Ruotsia matalampi, joten etenkin matalammissa sarjoissa Suomessa kilpailee selvästi rutinoituneempia hevosia kuin Ruotsissa.
David Zimmer pitäisikin mahdollisempana avata suomenhevosille korkeintaan osittain.
”Korkeamman voittosumman lähdöissä kylmäveristen ja suomenhevosten erot eivät ole kovin suuria, ja äkkiä tuntuisi, että sellaisten lähtöjen avaaminen voisi olla helpompaa”, hän pyörittelee.
Zimmer ei kaikkiaan kuulosta lainkaan optimistiselta asian edistymisen suhteen.
”Käsittääkseni asiasta ei ole viime vuosina keskusteltu oikein millään tavalla.”
David Zimmer on toiminut Bodenin raviradan johtajana vuodesta 2017 lähtien. Kuva: Ville ToivonenSuomalaisista asiaa on vuosien varrella pyrkinyt edistämään Vaasan seudulla vaikuttava raviaktiivi Mikael Mattfolk. Hän oli muutama vuosi sitten aktiivisesti mukana keskusteluissa kylmäverilähtöjen avaamisesta.
”Mielestäni Ruotsin ilmapiiri oli viitisen vuotta sitten varovaisen myönteinen suomenhevosten päästämiselle kylmäverilähtöihin, mutta Sleipnerille asia ei tullut kysymykseenkään”, Mattfolk huokaa.
Hän ei peittele turhautumistaan kylmäverijärjestön toimintaan.
”Sleipnerillä on paljon valtaa, mutta edustaako se koko kylmäveriharrastajien mielipidettä? En olisi asiasta ollenkaan varma.”
Mattfolk korostaa yhteistyöehdotuksessa painon olleen tavallisten kylmäverilähtöjen täyttöasteen nostamisessa.
”Uumajan ja Bergsåkerin radan edustajat olivat silloin oikein myönteisiä tavallisten kylmäverilähtöjen avaamiselle suomenhevosille.”
Mattholk muistuttaa, että täydemmät lähdöt olisivat kaikkien etu. Lähdöt olisivat mielenkiintoisempia pelikohteita, minkä lisäksi Ruotsissa raviradat saavat ylimääräistä tukirahaa lähtöjen täyttöasteen mukaan. Myös sarjojen suunnittelussa paremmin täyteen tulevat lähdöt helpottaisivat työtä.
”Meidän suomalaisten neuvottelijoiden perusajatuksena oli tukea sekä suomalaista että ruotsalaista perusharrastajaa”, Mattfolk kuvailee.
Mikael Mattfolk on aktiivinen suomalaisen ja ruotsalaisen raviurheilun yhteistyön puolestapuhuja. Kuva: Ville ToivonenSuomalaiset esittivät Mikael Mattfolkin johdolla sarjamääritysten porrastamista suomenhevosille.
”Nuorten hevosten lähdöt olisi tietysti jätetty kilpailuyhteistyön ulkopuolelle. En ymmärrä miksi ruotsalaiset eivät voineet suostua kokeilemaan erilaisia sarjamäärityksiä”, hän ihmettelee.
”Ehdotuksessamme suomenhevosille olisi annettu ylimääräinen takamatka sekä voittosummaan että ennätykseen perustuvissa sarjoissa. Systeemiähän olisi voitu korjata ajan kuluessa, mikäli esittämämme kaava ei olisi toiminut toivotusti.”
Viiden vuoden takaiset neuvottelut eivät johtaneet kuitenkaan mihinkään Sleipnerin vastustettua lähtöjen avaamista. Mikael Mattfolk on antanut periksi asian suhteen, eikä ole enää asian kanssa tekemisissä. Hän muistuttaa kuitenkin ongelman olevan edelleen sama kuin viime vuosikymmenen lopulla.
”Nopealla vilkaisulla ei ainakaan Pohjois-Ruotsin kylmäverilähdöt ole täysiä. Suomenhevosille olisi hyvin tilausta Ruotsissa. Jokaisessa Pohjoismaassa raviurheilun ja kasvatuksen tunnusluvut kehittyvät heikosti. Minusta silloin pitäisi tehdä laajempaa yhteistyötä, eikä kaivautua entistä enemmän omiin poteroihin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
