Ruotsin Derbyn voittanut Joviality oli Erik Adielssonin viimeinen superluokan ajokki. Kuva: Terhi Piispa-Helisten
Vuoden tuomarijohtajana olleen Erik Adielssonin välitilinpäätös: ”Ravit ovat vedenjakajalla, mutta eivät vailla mahdollisuuksia”
Entinen huippuohjastaja, nykyinen Ruotsin ravien tuomarijohtaja, Erik Adielsson, 51, on yllättynyt uuden työnsä hektisyydestä, mutta on täynnä virtaa kehitystyössään rakastamansa urheilulajin parissa.Tilaajalle
Erik Adielsson työskentelee edelleen raviurheilun parissa, mutta kovin erilaisessa roolissa kuin aikaisemmin. Kuva: Lars Jakobsson / TR BildAiemmin kertomansa mukaan Erik Adielsson teki suuren muutoksen ammattiohjastajasta hallintopuolelle ajatuksena samalla muuttaa elämäänsä. Vajaan vuoden tuomarijohtajakokemuksen perusteella elämä on tosiaankin muuttunut, mutta ei aivan odotetulla tavalla.
Adielsson arvioi saaneensa toivomaansa lisäaikaa perheelleen, mutta hänen oma aikansa on yllättäen vähentynyt.
”Kilpaa ajaessani kuntoilin itse neljä kertaa viikossa. Uudessa työssäni ehdin treenata yhteensä neljä kertaa ensimmäisten kymmenen kuukauden aikana”, Adielsson naurahtaa melkein epäuskoisena.
Erik Adielssonin virka Svenska Travsportin palveluksessa on tuomaritoiminnan johtaja. Adielsson ei osallistu päivittäiseen tuomaritoimintaan, mutta vastaa koulutuksesta, toiminnan kehityksestä ja henkilövalinnoista. Hän on se ihminen, joka siis lopulta on vastuussa siitä, että miljoonat pelissä ja palkinnoissa jaetaan Ruotsin raveissa oikein.
Virka on uusi, eli se perustettiin tavallaan Adielssonia varten. Ennen huippukuskin värväystä tuomaritoiminnan johdossa Ruotsissa oli päätuomari, jolla oli aktiivisempi rooli päivittäisessä tuomaroinnissa.
Vaikka Adielsson on elänyt ja hengittänyt raviurheilua koko elämänsä, arki on silti yllättänyt.
”Palautteen määrä tässä työssä on mennyt ylitseni kuin hyökyaalto. Sen volyymi on yllättänyt, vaikka tiesin miten intohimoisesti ihmiset lajiin suhtautuvat, ja kunnioitan sitä intohimoa yli kaiken”, hän kuvailee.
Ruotsissa ajetaan noin 8 000 ravilähtöä vuodessa. Niissä sattuu ja tapahtuu, ja se vaikuttaa tuomarijohtajan elämään. Adielssonin mukaan ”kaikilla” tuntuu olevan asiaa tuomarijohtajalle, ja usein äänensävyt ovat voimakkaita.
”Ehkä joskus kaipaisi myös suhteellisuudentajua. Virheettömyyteen tulee pyrkiä, mutta sitä ei voi saavuttaa. Sekin pitää ymmärtää”, hän muistuttaa.
”Kun vuodessa ajetaan 8 000 ravilähtöä, tietysti tulee myös tuomarivirheitä, mutta niin niitä tulee myös jääkiekon olympiafinaaleissa.”
”Me ravi-ihmiset olemme ehkä olleet Ruotsissa liian tyytyväisiä itseemme ja tavallaan liian kylläisiä, ja ehkä se näkyy nyt tuloksessa.”
Hyökyaallosta huolimatta Adielsson on intoa ja uudistuksia täynnä. Pelkästään viime viikkoina on tullut kaksi merkittävää uudistusta, Domarkollen-lähetys 85-ravien tuomaritoiminnan avaamiseksi ja etätuomarisysteemi.
Domarkollen, lauantaipäivien tuomaripäätösten analysointi tuomariston johtajan kanssa, on ATG Playlta lauantai-illasta alkaen esitettävä ohjelma, joka on pyörinyt nyt muutaman viikon. Se on vapaasti katsottavissa oleva ohjelma vaikkapa suomalaiskatsojille.
”Tuomaritoiminta ei suoraan lisää bisnestä, mutta olisi virhe ajatella, että vaikka 200 euron lisäpanostus päivässä olisi huono sijoitus. Ennemmin käy huonosti, jos sitä ei tehdä.”
Etätuomarisysteemiä on pohdittu Suomessakin, ja Ruotsissa siirrytään tänä vuonna käytäntöön. Viitenä testiratana ovat Åmål, Visby, Skellefteå, Årjäng ja Rättvik.
Noiden ratojen tuomaristot ovat yhteydessä usein ison kokemuksen omaavaan tuomariin, joka toimii neuvonantajana ratatuomaristolle. Etätuomarilla on käytössä kaikki sama kuvamateriaali kuin ratatuomaristollakin.
Etätuomari ei tee päätöksiä, mutta toimii tarvittaessa konsulttiapuna ja on jatkuvassa keskusteluyhteydessä ratatuomariston kanssa.
”Pidän näitä asioita isoina askelina oikeaan suuntaan. Täydellisessä maailmassa kokenut etätuomari olisi kaikissa raveissa ja domarkollen esitettäisiin joka raveista”, Adielsson kuvailee.
Hän korostaa viestinnän merkitystä.
”Tuomaritoiminta on samassa tilanteessa kuin muu yhteiskunta. Tulevaisuus riippuu asiakkaiden tyytyväisyydestä. Sen takia olisi tärkeää saada ravien aikana lähetyksiin tuomaripäätöksiin vaikuttanutta materiaalia kuten kaarrekameran kuvaa.”
Vaikka Ruotsissa on isot resurssit raviurheilun kehittämiseen, asioita täytyy tehdä askel kerrallaan.
”Nyt on saatu jonkun verran lisää panoksia parannuksiin, ja toivottavasti jatkossa saadaan lisää. Tuomaritoiminta ei suoraan lisää bisnestä, mutta olisi virhe ajatella, että vaikka 200 euron lisäpanostus päivässä olisi huono sijoitus. Ennemmin käy huonosti, jos sitä ei tehdä.”
Yksi merkittävä uudistus on ollut apulaispäätuomarin palkkaaminen Ruotsin ravikeskusjärjestö ST:hen. Adielssonin apuna on aloittanut kokenut ravituomari Pär-Olof Grannas.
”Hän on ollut ratkaisevan hyvä lisä toimintaamme. Pär-Olof on erittäin pätevä ja oikea henkilö pitämään monia lankoja käsissään. Tuomaritoiminnan kehittäminen on joukkuepeliä, eikä yksi Adielsson voi ratkaista kaikkia asioita”, Erik Adielsson painottaa.
Erik Adielsson oli pitkään Ruotsin johtavia raviohjastajia. Uran voittomäärä on yli 5500 ykkössijaa. Kuva: Anu LeppänenErik Adielsson on ollut uudessa pestissään nyt vuoden. Onko hän samassa työssä viiden vuoden päästä, Adielsson ei ala arvailla.
”En tosiaankaan osaa sanoa. Ehkä olen tässä hommassa, jos koen että kehitys kehittyy. Sitä tapausta en näe, että istuisin toimistossa tekemässä virkamiesasioita, vaikka sitäkin työtä kaikki rakenteet tarvitsevat.”
Ruotsi on Pohjois-Euroopan ravitalouden suuri moottori, mutta sielläkin luvut ovat alaviistoon. Pelivaihdot ovat lievässä laskussa ja hevosia syntyy aiempaa vähemmän.
”Ravit ovat vedenjakajalla, mutta eivät vailla mahdollisuuksia”, Adielsson pohtii.
”Me ravi-ihmiset olemme ehkä olleet Ruotsissa liian tyytyväisiä itseemme ja tavallaan liian kylläisiä, ja ehkä se näkyy nyt tuloksessa. On ajateltu, että hyvin menee mutta menköön. En kuitenkaan pelkää tulevaisuutta, sillä perusta on tosiaankin kunnossa ja ainekset vaikka millaiseen nousuun olemassa. Kaikki riippuu meistä itsestämme.”
Adielsson kuitenkin myöntää, että asioita pitää osata tehdä eri tavalla kuin on totuttu.
”Jos joku asia lakkaa kiinnostamasta ihmisiä, se voi kadota hyvinkin nopeasti”, hän muistuttaa.
”Toisaalta mahdollisuuksiakin on aina. Katsotaan vaikka shakkia, joka tuntui pitkään vähän vanhanaikaiselta. Sitten tuli uusi hieno TV-sarja Queens Gambit, ja yhtäkkiä shakki olikin muodikasta. Sama juttu vaikka ampumahiihdon kanssa, siitä on tullut jännittävän televisioinnin avulla todella suosittua.”
Shakki saattaa olla hevoskilpailuille yllättävänkin hyvä vertailukohta. Molemmilla on vuosituhansien historia, ja ne ovat osa kulttuuriamme.
”Harvalla urheilulajilla on 2000 vuoden historia takanaan. Samoin maaseutu ja hevoset ovat osa Ruotsin kulttuurin perustaa. Tässä ei olla mikään tietokonepeli tai salibandy, vaan juuret ovat tosi paljon syvemmällä”, Adielsson painottaa.
”Nyt täytyy vain löytää uusia tapoja puhutella suurta yleisöä. Se ei periaatteessa ole vaikeaa, sillä en tunne yhtään lajin ulkopuolelta tullutta ihmistä, joka ei olisi vaikuttunut hevosten läheisyydessä tai yhtään kärryille noussutta ihmistä, joka ei olisi sanonut wau.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
