Kirsi Uutela, Maria Laine, Tempo Laiho, Kati Oksanen, Anne Varjovirta, Terhi Koskinen, Tiina Boman, Lila Havusela, Kati Damsten ja suomenhevonen Lumouksen Liekki edustivat Takkulan Ratsastuskeskusta. Kuva: Kerli Hintsalu
Yli 30-vuotiailla omat kilpailut Lahdessa – ”Luotettiin, ettei kukaan yritä alaikäisenä ilman papereita”
Ratsastuskeskus Takkulassa järjestetyissä valtakunnallisissa kilpailuissa moni kuitenkin ihmetteli, että eikö ikärajaksi sopisi ennemmin K-40 tai K-50.Tilaajalle
Lila Havusela kilpaili Takkulan Ratsastuskeskuksen opetushevosella Quartal. Ratsastajan edellisestä startista ehti kulua kymmeniä vuosia. "Tämä tapahtuma oli mahtava, koska osallistumiskynnys oli niin matala. Minulle tärkeintä oli muistaa rata, pysyä aitojen sisäpuolella ja satulassa! Jäi tosi hyvä fiilis”, Havusela summasi. Kuva: Kerli HintsaluKilpailut järjestettiin tallikilpailuina ja niitä mainostettiin epävirallisina täti- ja setäratsastajien mestaruuskilpailuina. Koululuokkiin saatiin mukaan täydet 40 ratsukkoa, mikä voitiin ottaa, ja esteratsastajiakin löytyi hyvin. Koulua kilpailtiin helposta C:stä helppoon A:han, esteitä 40 sentistä 80 senttiin.
Kilpailut järjestäneen Takkulan Ratsastuskeskuksen yrittäjä Emmi Kivelä kertoo, että idea tuli hänen kollegansa äidiltä.
”Että olisi kiva kilpailla oman ikäisiä, eikä junnuja vastaan”, Kivelä kertoo.
Tapahtuma päätettiin järjestää, ja vastaanotto oli innostunut. Tosin moni osanottaja laski kolmikymppiset kyllä aika nuoriksi.
”Aika paljon tuli palautetta, että eikö voisi olla K-40 tai K-50. Mutta pilottikisaan haluttiin ikäraja niin, että saadaan tarpeeksi lähtijöitä”, Kivelä kertoo.
Hän arvioi, että kilpailijoiden ikähaitari oli epäkorrektisti naaman perusteella arvioituna 30–70 ikävuotta.
”Me ei kysytty ikää, vaan luotettiin, ettei kukaan yritä alaikäisenä ilman papereita”, Kivelä kertoo.
Setiä oli mukana kaksi.
Kilpailussa ratsastettiin isolla kentällä yhtä aikaa sekä esteet että koulu, ja palkinnot jaettiin kolmelle parhaalle koulu-, este- ja yhteissarjoissa. Kansallisen tason ratsastajat oli rajattu osallistujista pois.
Kivelä kertoo, että kun pienin estekorkeus oli vain 40 senttiä, moni päätti osallistua elämänsä ensimmäisiin estekilpailuihinsa.
Ilta päättyi Lahden Golfin klubiravintolaan kuohujuomien kanssa.
Toisena tuomarina kouluratsastuksessa toimi Marko Björs.
”Oli todella hyvä meininki. Iloisia hevosia ja ihmisiä, hyvä konsepti ja hyvällä asenteella kaikki. Oli urheilujuhlan tuntua ilmassa”, Björs summaa. ”Oli selkeästi heittäydytty tekemään ja menemään, mutta ei niin, että olisi ollut liian vaikeaa ja hankalaa.”
Myös Björs miettii, että aika nuoria oli kyllä mukana.
”Mun mielestä plus 50 olisi sopiva. Ja näitä saisi olla muuallakin, vanhat kollegat ovat kysyneet, että missä meidän luokat. Sellaiset antaisivat kipinää treenaamiseen”, hän sanoo.
Samalla oma arvonsa on siinä, että ratsastuksen avoimissa luokissa voivat kilpailla hyvin erilaiset ratsukot.
”Kokonaisuudessa on hieno laji, kun yhdessä voivat kilpailla eri-ikäiset, miehet, naiset ja kaikkia mukana. Onhan se kiva!” Björs sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
