Klaus Koch on vuosikymmenten aikana rakentanut mittavan kansainvälisen kontaktiverkoston. Kuvassa Klaus Koch (oik.) ja Veijo Heiskanen neuvonpidossa Solvallan tallialueella. Kuva: Maria Holmén / TR Bild
Suurten ravikisojen legendaarinen promoottori Klaus Koch on palannut juurilleen
Pitkän työuran raviurheilun parissa tehnyt Klaus Koch tiedostaa raviurheilun sopeutumistarpeen yhteiskunnan muutoksessa.Tilaajalle
Klaus Koch on työskennellyt koko työuransa kansainvälisen raviurheilun parissa. Viimeiset vuodet maailmankansalainen on asunut synnyinmaassaan Tanskassa. Kuva: Ville ToivonenTanskalaista Klaus Kochia voi hyvällä syyllä kutsua raviurheilun maailmankansalaiseksi. Työskennellessään Solvallan raviradan kilpailupäällikkönä vuosina 1992–2003, Koch rakensi äärimmäisen laajan kontaktiverkoston raviurheilun kansainvälisten toimijoiden keskuudessa. Solvallassa lopetettuaan Koch alkoi yrittäjäksi ja asui vielä vuosia Ruotsissa, mutta nyttemmin hän on muuttanut takaisin Tanskaan.
”Solvallassa lopetettuanikin olin monta vuotta apuna Elitloppet-osallistujien kartoittamisessa, mutta viime vuosina minulla ei ollut roolia Solvallan organisaatiossa. Ruotsalaiseen raviurheiluun minulla on tällä hetkellä kytkös Stig H Johanssonin nuorisoakatemian käytännön toiminnasta vastaavana”, Koch kertoo.
Viime vuosikymmenellä Kochia työllisti Saksan raviurheiluun liittyvät hankkeet. Hän toimi lähes päätoimisena toimitusjohtajana Hampurin raviradalla. Hampurissa on tarkoituksena yhdistää ravi- ja laukkaurheilu yhdeksi kokonaisuudeksi.
”Olen pienentänyt rooliani Hampurin radan toiminnassa. Olen vielä toimitusjohtajana yhdistämistä työstävässä hankkeessa, mutta asiat etenevät todella hitaasti byrokratian takia. Tarkoituksenani oli olla kolme kuukautta väliaikaisena hankkeen vetäjänä, ja nyt pestiä taitaa olla takana kuutisen vuotta”, Koch hymähtää.
Viimeisimmät työvuotensa Klaus Koch on työskennellyt pääasiallisesti tanskalaisen raviurheilun hyväksi. Pitkän linjan raviammattilaiselle kyseessä on tietynlainen paluu hänen uransa alkulähteille. Koch toimi pitkään Tanskan pääradan Charlottenlundin kilpailupäällikkönä ennen kuin hän siirtyi Solvallaan.
”Viime vuosina olen työskennellyt eri rooleissa Charlottenlundin raviradalla sekä Tanskan raviurheilun keskusjärjestössä. Täytin tänä vuonna jo 66 vuotta, ja olen hieman yrittänyt höllentää työtahtia. Projektiluontoinen työskentely sopii nykyiseen elämäntilanteeseeni mainiosti.”
Koch on pitkällä urallaan nähnyt aitiopaikalta raviurheilun kehityksen myönteiset ja negatiiviset puolet. Hän nostaa esimerkkinä esiin viime viikonloppuna ravatun Copenhagen Cup -kisan.
”Minulla on suuri rooli kansainvälisen kilpailupäivän järjestelyissä. Saimme houkuteltua paikan päälle 1 500 katsojaa, mikä voi kuulostaa vähältä. Ruotsin kruunun heikko kurssi suhteessa Tanskan kruunuun kuitenkin verottaa ruotsalaisyleisön intoa lähteä paikan päälle. Lisäksi olimme panostaneet markkinoinnissa paljon sähköiseen mainontaan, eikä se välttämättä lyönyt tarpeeksi hyvin läpi.”
Vaikka Copenhagen Cupin yleisömäärä kuulostaa pieneltä, Tanskan raviurheilun tilanne ei ole niin synkkä. Syksyllä ravattava derbypäivä kerää Charlottenlundin raviradalle moninkertaisen yleisömäärän Copenhagen Cupiin verrattuna.
”Viime syksynä meillä oli noin 6 700 henkeä paikan päällä. Ennen koronaa yleisöä oli noin 9 000 katsojan verran. Eli kyllä tanskalainenkin raviurheilu kiinnostaa katsojia, vaikka meillä haasteita löytyykin”, Klaus Koch korostaa.
Radalla tapahtuvan totopelaamisen tunnistautumispakko on herättänyt keskustelua useimmissa Pohjoismaissa. Ruotsissa tunnistautuminen tuli voimaan ennen koronapandemiaa, ja Suomessa tunnistautuminen tuli voimaan tällä viikolla. Tanskassa on siirrytty asteittain tunnistautumiseen ja pelaaminen on siirtynyt lähes yksinomaan digitaaliseen muotoon. Pitkän linjan ravivaikuttaja ymmärtää asiakkaiden harmistuksen pelaamisen siirtymisestä digitaalimaailmaan.
”Meidän on pysyttävä kehityksen mukana, vaikka olisihan minusta mukava seistä totojonossa pelilappu kourassa.”
”Tunnistautuminen liittyy rahanpesulakeihin. Meidän on noudatettava viranomaismääräyksiä. Totokassojen asteittainen poistaminen radoilta liittyy myös omalla tavallaan toiminnan tehostamiseen, sillä kuluja pitää karsia joka puolelta. Meidän on pysyttävä kehityksen mukana, vaikka olisihan minusta mukava seistä totojonossa pelilappu kourassa.”
Klaus Koch suhtautuu varovaisen myönteisesti tanskalaisen raviurheilun tulevaisuuteen. Hänen mukaansa syntyvien varsojen määrä vaikuttaa vakiintuneen asialliselle tasolle, ja vuonna 2016 syntyneestä E-ikäluokasta on noussut Extremen ja Emojin kaltaisia menestyjiä.
”Hevosemme riittävät mainiosti myös Ruotsin lähdöissä. Viime vuosien aikana Tanskan raviurheiluun on virrannut alan ulkopuolista rahaa, ja lajista on kiinnostunut useampi liike-elämässä menestynyt ihminen. Peliyhteistyö ruotsalaisen ATG:n kanssa toimii mielestäni mainiosti, kun taas yhteistyösopimus Ruotsin ravikeskusjärjestö ST:n kanssa tarvitsee ehkä joitakin vuosia asettuakseen uomiinsa.”
”Nyt hevosilla kilpaillaan valikoidummin.”
Vaikka Klaus Kochilla ei ole roolia Elitloppet-hevosten hankinnassa, on hänellä edelleen kattava kuva kansainvälisistä huippuhevosista. Hän työskentelee aiempien vuosien tapaan Yonkersissa järjestettävän ravureiden MM-lähdön taustajoukoissa. Lähtö ajetaan hieman aiempaa aikaisemmin syyskuun alussa. Huippuhevosten kilpailuttaminen on muuttunut viimeisten vuosien aikana, mikä heijastuu sekä MM-lähtöön että Elitloppet-kutsuihin.
”Aiemmin huippuhevoset starttasivat säännöllisemmin, ja samat hevoset olivat mukana Elitloppetissa, Oslo GP:ssä sekä Copenhagen Cupissa”, Koch kuvailee.
”Nyt hevosilla kilpaillaan valikoidummin. Pohjois-Amerikan hevosten vähyys Elitloppetissa selittyy mielestäni pitkälti parantuneilla vanhempien hevosten palkintorahoilla rapakon takana. Lento Eurooppaan ja takaisin verottaa paljon hevosen voimia, eikä hevosten kanssa haluta riskeerata loppukauden Pohjois-Amerikan hyväpalkintoisia kisoja.”
- Osaston luetuimmat
