

”Se on nyt laitumella muiden eläkeläisten kanssa, yötä päivää varsojen laitumen vieressä. Näyttää tyytyväiseltä ja nauttii ennenaikaisesta eläkkeestään”, Saksassa korkean profiilin kouluratsastustallia pitävä Henri Ruoste kertoo jo 16-vuotiaaksi ehättäneestä Kontestrosta.
Ruoste nousi Kontestron kanssa aivan kansainvälisen huipun tuntumaan vuosina 2021 ja 2022. Kuten kaikki ratsastusta seuraavat muistavat, Kontestro säikkyi Tokion olympiakisoissa kameraa huputtavaa toimihenkilöä, mutta samana syksynä se nousi EM-kilpailuiden kuudennelle sijalle.
Kesällä 2022 Kontestro oli nostamassa tasoaan vielä muutamalla pykälällä, kunnes sen ura katkesi Saksassa Aachenin kilpailuissa. Ruoste on vakuuttunut, että kyseessä oli kilpailutallissa tapahtunut sabotaasi, jonka seurauksena hevonen sai verisuonitulehduksen, joka katkaisi sen uran. Ruunaa tutkittiin ja hoidettiin kymmenillä tuhansilla euroilla, mutta sitä ei saatu takaisin urheiluun.
”Tällainen loppu kilpauralle ei ole millään tavoin positiivinen asia. Mutta jos kisojen järjestäjä ei halua selvittää, eikä haluta vastata… Meillä on yksi ainut liiga, ja se on monopoliasemassa. Joko olet mukana, tai et ole”, Ruoste sanoo.
Myös Ruosteen ja hänen vaimonsa Senta Kirchhoffin kanssa kilpaillut Campari on jäänyt lopullisesti eläkkeelle. Se starttasi viimeisen kerran viime syksynä.
”Kyllä ne ovat eläkepäivänsä ansainneet, ne antavat meille niin paljon aktiivivuosinaan. Kiva nähdä, kun ne ovat tyytyväisiä”, Ruoste sanoo. ”Hyvä on, että Kontestro selvisi tästä hengissä. Siltä jäi pois vain se urheilu, joka ei hevosen elämään vaikuta.”
Hän miettii, että hevoset voivat olla tyytyväisiä monella tavalla. Osa rakastaa elämää laitumella, osa viihtyy siinä, kun saa viettää enemmän aikaa ihmisten kanssa hoidettavana.
Onneksi hevosia riittää kilpatalliinkin.
Ruoste on ilmoittautunut kahdella hevosella mukaan heinäkuun alussa Hagenissa kilpailtavaan kansainväliseen kilpailuun. Suomen Ratsastajainliitto edellyttää, että MM-kilpailuihin tähtäävät ratsastajat kilpailevat joko siellä tai Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Ruotsissa. Muut jo kvaalituloksen saavuttaneet suomalaiset kilpailevat Hagenissa, mutta Ville Vaurio ja Dante lähtevät Ruotsiin, ja Anu Sironen on päättänyt kilpailla Hartpuryssä Britanniassa.
Ruosteen ratsut ovat vasta kahdet kilpailut Ruosteen kanssa käynyt Delaurentis ja Pariisin olympialaisissakin nähty Tiffanys Diamond.
Ruoste toteaa, että Delaurentiksella kaikki on vasta alussa. Sen kanssa tehdään asiat rauhassa, ja se saa kerätä tämän kauden voimaa, rutiinia, rytmiä ja mekaniikkaa. Varsinaiset tavoitteet ovat vasta kaudella 2027.
Tiffanys Diamondilla taas on takanaan talvi, jolloin on pyritty levon ja erilaisten terapioiden avulla vaikuttamaan sen vanhoihin urheiluvammoihin. Lisäksi Tiffany on kärsinyt pitkään halkeamaan pyrkivästä kaviosta.
”Siinä on ollut kaksi, kolme seppää, jotka kaikki näkevät asian eri lailla”, Ruoste huokaa.
Kaikkiaan tamma oli talvella useamman kuukauden poissa treenistä, ja sen myötä menetettiin GP-radalla tarvittavaa voimaa.
Ruoste kertoo, että hevonen ei ole vielä parhaimmillaan, eikä se tänä vuonna ole myöskään päässyt siihen kilpailurutiiniin, minkä se tarvitsee.
”Terveyden tarvitsee mennä urheilun ja kaiken muun edelle”, Ruoste kuittaa. ”Se on elämää hevosten kanssa, ei sen ihmeellisempää.”
Ruosteella on tallissaan oma vesikävelymatto, jonka hän näkee hyvänä apuna treenissä. Hän käyttää sitä aina matalalla vedellä, niin että hevonen astuu veden pinnan yli, eikä raahaa jalkojaan vedessä.
”Mattomyyntiargumenttina käytetään sitä, että saa vettä napaan asti, mutta mielestäni se toimii parhaiten, kun hevoset nostavat jalan veden pinnan yläpuolelle. Silloin ne nostavat selkää ylös ja laskevat kaulaa”, Ruoste selittää.
Maton ainut huono puoli on se, kuinka paljon se vie aikaa tallihenkilökunnalta jalkapesuineen ja kakkapusseineen. Ruosteen tallissa Gut Bertinglohissa ei myöskään jätetä hevosia koskaan yksin matolle.
”Matto auttaa, jos hevonen kävelee huonosti tai se kävelee vinossa. Harvemmin ne siinä passikäyntiä menevät”, Ruoste kiittää.
Ratsastaja toteaa, että kaikkiaan meno tallissa on nyt perustyötä, jossa mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, eikä ole tapahtumassakaan. Lisämielekkyyttä työhön tuovat erittäin hyvät nousevat hevoset.
”Siinä on yksi viisivuotias, joka on paras hevonen, mikä minulla on ollut”, Ruoste myhäilee.
”Tehdään perustyötä, joka kuuluu hevosten kanssa joka päivään. Sitä, joka tekee tästä mielenkiintoista ja haastavaa.”