Ravilähtöjen osallistujamäärät laskussa ‒ Suomen ongelmat näkyvät muissakin Pohjoismaissa

Suomen ravien osallistujamäärät ovat viime viikkoina huvenneet huolestuttavalla tavalla. Ovatko negatiiviset tunnusluvut ainoastaan marraskuun ongelma? Vai ovatko osallistujamäärät laskussa koko vuoden osalta?

MT Hevoset vertaili kilpailutoiminnan tunnuslukuja kuluvan vuoden 10 ensimmäisen kuukauden ajalta vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon. Suomessa oli ajettu lokakuun loppuun mennessä 402 totoravit, kahdet enemmän kuin vuotta aiemmin.

Palkintosumma oli runsas 20 miljoonaa euroa, 0,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Ravipäivien nimellisestä lisäämisestä huolimatta Suomessa ajettiin ensimmäisen 10 kuukauden aikana 1,5 prosenttia vähemmän lähtöjä vertailujaksoon nähden.

3 950 lähdössä kilpaili keskimäärin 10 osallistujaa. Se oli 3,5 prosenttia vähemmän kuin vertailuajankohtana. Suomessa tehtiin kilpailusuorituksia 3 950 lähdössä reilut 39 000 kappaletta. Lukema oli 4,9 prosenttia aiempaa vuotta vähemmän. Suomen Hippoksen kilpailupäällikkö Tuomo Pekonen on huolissaan negatiivisista tunnusluvuista.

”Peruutetut sarjat selittävät omalta osaltaan lähtöjen määrän vähentymistä edellisvuoteen verrattuna. Taustalla ei ole missään nimessä strategista päätöstä.”

Lähtöjen heikentyneeseen täyttöasteeseen suomalaisessa raviurheilussa vaikuttaa moni asia. Nuorille hevosille on keskusjärjestön strategian mukaisesti tarjottava lähtöjä. Osallistujamäärät jäävät välillä vähäiseksi nuorten hevosten lähdöissä.

”Tämänkaltaisia lähtöjä ovat esimerkiksi kaksivuotislähdöt lämminverisille sekä kolmevuotislähdöt suomenhevosille.”

Pienenevät ikäluokat vaikuttavat omalta osaltaan lähtöjen täyttöasteeseen. Pekosen mukaan keskusjärjestössä seurataan tarkkaan kilpailuikäisten hevosten määrän kehittymistä.

”Vanhojen suurempien ikäluokkien siirtyessä kilpailutoiminnasta pois, ei uusista ikäluokista ole täyttämään aukkoa. Olemme pyrkineet sopeuttamaan erityisesti talvikuukausien kilpailutoimintaa vähenevään hevosmäärään nähden.”

Kilpailupäällikkö on huolissaan lähiaikojen ravien puolesta. Perinteisesti vuodenvaihteen lähestyessä ovat osallistujamäärät pudonneet entisestään. Vielä ei syksyn aikana ole koettu päivää, että Suomessa ei ajettaisi lainkaan raveja.

Pekosen mukaan ravikilpailusääntöjen mukaan sarjan saa perua, mikäli hevosia ilmoitetaan enintään kahdeksan. Ravit puolestaan saa perua, jos jäljelle ei jää sarjaperuutusten jälkeen vähintään kahdeksaa lähtöä.

”Päivän ainoiden ravien perumisen kynnys on luonnollisesti korkeampi. Luonnollisesti lopulta tulee raja vastaan, milloin ei ole järkevää järjestää raveja. Toivottavasti näin ei käy. Tämä on vaikea yhtälö, sillä palkintotaso on kuitenkin vähintäänkin samalla tasolla kuin ennen.”

Vertailuun otettiin mukaan myös muut Pohjoismaat. Vaikka ruotsalainen raviurheilu on palkintotasoltaan muita Pohjoismaita huomattavasti edellä, eivät Ruotsinkaan kaikki tunnusluvut osoita oikeaan suuntaan. Ruotsissa nostettiin palkintoja tälle vuodelle. Lähtöjen samalla vähentyessä nousee lähtöjen keskimääräinen palkintosumma. Hevosia ilmoitetaan kuitenkin väheneviin lähtöihin aiempaa vähemmän.

Suomalaista raviurheilua on realistisempi verrata Norjan ja Tanskan tilanteeseen. Norjassa kokonaispalkintopotti on Suomea alhaisempi. Kuitenkin lähtöjä ajetaan huomattavasti vähemmän. Näin ollen yksittäisen lähdön kokonaispalkintopotti on keskimäärin 1 200 euroa suurempi Norjassa, kuin Suomessa. Tanskassa puolestaan lähdössä maksettava palkintosumma on 1 200 euroa pienempi kuin Suomessa.

Norjassa ja Tanskassa lähtöihin osallistuu keskimäärin 9,2 hevosta. Suomessa lukema on 10 hevosta ja Ruotsissa 10,6. Suomen 3,5 prosentin pudotus on Pohjoismaiden suurin. Tanska on neljästä ravimaasta ainoa, jossa lähtöihin osallistuvien hevosten määrä on ollut hienoisessa kasvussa verrattuna aiempaan ajankohtaan.