

Kuudetta vuottaan Pekka Korvella työskentelevä Jenina Hamari vietti aiempiin vuosiin verrattuna erilaisen syksyn. Hamari oli heinäkuun lopulta alkaen kolme kuukautta opissa Pohjois-Amerikan kärkivalmentajiin kuuluvan Noel Daleyn tallilla.
Lähtöpäätös syntyi Hamarin mukaan nopeasti.
”Heinäkuun alkupuolella Pekan tallilla käymässä ollut henkilö kertoi Daleylla töissä olevan Niko Kärnän kyselleen työntekijöitä. Tämä tuttu heitti Pekan tallilla käydessään, että etkö sinä Jenina lähde jenkkeihin töihin”, Hamari muistelee.
Hän kertoo päätöksen reissuun lähtemisestä syntyneen saman tien.
”Minä elän hetkessä enkä suunnittele elämääni kovin pitkälle eteenpäin. Idea kuulosti mielenkiintoiselle, ja hetken päästä olin jo sanonut lähteväni”, Hamari nauraa.
Hamari kiittelee Pekka Korven suhtautumista Pohjois-Amerikan matkaan.
”Pekka kannusti minua lähtemään. Hän sanoi, että minun ei pidä katsella pelkästään hänen valmennustouhujaan hamaan loppuun asti ja että nuorena pitää lähteä maailmalle, että ei vanhempana sitten kaduta.”
Kolmen kuukauden vierailu Yhdysvaltoihin ajoittui oivalliseen saumaan. Heti reissun aluksi ohjelmassa oli Amerikan suurin ravitapahtuma The Hambletonian, ja pian sen jälkeen käynnistyi Lexingtonin kiivain ravisesonki.
”Hambletonianiin en päässyt itse paikan päälle, mutta tallilta TV:nkin välityksellä katsottuna ymmärsi kuinka isoista kisoista on kyse. Lexingtonissa olinkin jo paikan päällä.”
Lexingtonin Red Milella ajetaan syksyllä paljon kilpaa. Samoihin aikoihin Lexingtonissa pidetään myös maailmankuulu yksivuotiaiden varsahuutokauppa.
”Jo huutokauppa oli iso elämys. Myynnissä olleet varsat olivat hyväsukuisia ja hienosti pidettyjä, ja olivathan puitteet kaikkiaan erilaiset kuin mihin Pohjoismaissa on tottunut”, Hamari kuvailee.
Myös hevosenhoitajan arki oli varsin erilaista kuin mihin Hamari on tottunut.
”Työ tallilla oli organisoitu eri tavalla. Hoitajat eivät ajaneet passihevosiaan juuri lainkaan, vaan tallilla oli erikseen ajajat. Hoitajan vastuulla oli hevosten hoito ja tallin siivoaminen. Iltaruokinnatkin olivat jaettu hoitajien kesken. Eli joka ilta ei tarvinnut huolehtia ruokkimsista ”, hän kertoo.
Vaikka ravivapaina päivinä työpäivät olivat selvästi lyhyempiä kuin mihin Hamari on tottunut, hän ei pitänyt systeemiä pelkästään positiivisena.
”Ainakin Pekalla olen tottunut siihen, että kaikki auttavat toisiaan tarpeen mukaan, mutta tuolla kaikki keskittyivät lähinnä omiin hevosiinsa. Toki päivistä tuli tuolla tavalla helpompia.”
Pääosan opintomatkastaan Hamari oli Lexingtonissa, mutta reissun lopussa hän ehti olla puolitoista viikkoa Daleyn kotifarmilla New Jerseyssä.
”Lexingtonissa ei ollut mukana kuin kaksi- ja kolmevuotiaita hevosia, eikä siellä ollut treeniajoakaan varten muuta kuin kilparata. Kotifarmilla on useita harjoitusratoja”, Hamari kertaa.
New Jerseyssä Hamari oli mukana opettamassa huutokaupasta ostettuja varsoja.
”Varsat olivat todella hyvin käsiteltyjä ja koulutettuja. Kärryt laitettiin perään jo parin harjoittelukerran jälkeen.”
Vaikka uusiin kuvioihin tutustuminen oli antoisaa, Hamari palaa takaisin Pekka Korvelle tyytyväisenä.
”Kun alun perin tiesi, että reissu kestää kolme kuukautta, olin koko ajan asennoitunut paluuseen. On mukava päästä takaisin tuttujen passihevosten pariin”, hän kuvailee.
”Olen tosi tyytyväinen, että lähdin reissuun. Hevoshommien lisäksi ehdin nähdä paljon muutakin. Ilman muuta kannattaa lähteä reissuun, jos elämäntilanne vaan sallii sen. Suomalaisille hevosenhoitajille on aina kysyntää maailmalla.”

Halu oppia uutta on hevosalallakin tärkeää. Hamarin mukaan hänen työnantajansa, marraskuussa 76 vuotta täyttävä Pekka Korpi on tästä elävä esimerkki.
”Kun Pekka minua kannusti lähtemään reissuun uutta oppimaan, niin luulisin minun saavan häneltä liudan kysymyksiä Noel Daleyn systeemeistä. Ei Pekka syyttä ole Suomen menestynein valmentaja”, Hamari toteaa kunnioitusta äänessään.
Pohjois-Amerikan opintomatka tuskin jää Hamarin viimeiseksi ulkomaanreissuksi. Euroopan johtava ravimaa Ranska on kiehtonut Hamaria jo pitkään.
”Olisi mielenkiintoista olla ainakin yhden talvimeetingin ajan Ranskassa. Viihdyn kuitenkin niin hyvin Pekalla, ettei minulla ole haluja tehdä mitään suuria mullistuksia arkeeni.”