Assi Kantalaisen omistama Paletin Liekki on vain 140-senttiä korkea. Sen sukutaulu vilisee pieniä hyviä hevosia: Friisin Paletti, Ukkosen Poika, Varjo-Luonnos, A.T. Musta-Ritari, V.P. Jehu, Jessimo ja Liptus.
Kuva: Miia Lahtinen
Paletin Liekki on 180-senttisen ratsastajansa ensiponi ja nyt myös suomenhevosten kenttämestari
Suomenhevosten kenttämestaruusmitaleista kilpailtiin viikonloppuna Keuruulla.Tilaajalle
Paletin Liekki ja Vilma Leppäkangas voittivat viikonloppuna suomenhevosten kenttäratsastuksen Suomen mestaruuden. Arkistokuva. Kuva: Miia LahtinenKullan voitti Vilma Leppäkangas Paletin Liekillä (Friisin Paletti – A.T. Musta-Ritari), hopealle ratsasti Nora Ritala Kivan Tuurilla (Lerkkana – Röhinä) ja pronssille Ida Nieminen Noki-Pörnällä (Lastun Leka – Karl-Hemming). Kaikki kolme mitaliratsua ovat jalostusarvosteltuja oriita.
Paras oli pienin, säkäkorkeudeltaan vain 140-senttinen Paletin Liekki.
Kaikki eivät siedä sitä, jos suomenpienhevosia kutsutaan poneiksi, mutta Leppäkangas kulkee tässäkin omia polkujaan.
”Kaikki, joilla on mittaustodistus, ovat poneja”, hän linjaa.
Paletin Liekki tuli hänen talliinsa valmennettavaksi kaksivuotiaana, ja yhteistä kaviouraa on tallattu nyt seitsemän vuotta. Leppäkankaalla itsellään on pituutta 180 senttiä. Se ei tee hyppäämistä Paletin Liekillä liian helpoksi, mutta onneksi pikkuoriin energia ja ryhti auttavat.
”Tasapainoilu siinä pahinta on. Siellä on pakko kyllä istua hyvässä tasapainossa ja hallita oma kroppansa. Ja pitää pysyä itse timmissä kunnossa, mutta eiköhän se tällä hevosmäärällä onnistu”, Leppäkangas sanoo.
Hänellä on omassa tallissaan Saarijärvellä 35 hevosta, valtaosa ratsutuksessa.
Ensimmäisen oman hevosensa hän sai 13-vuotiaana, mutta kun tytöllä oli pituutta jo silloin, se oli heti täysikokoinen hevonen.
”Lapsena minulla ei ikinä ollut ponia, nyt on!” Leppäkangas sanoo tyytyväisenä.
Paletin Liekkiä hän kuvaa hauskaksi poniksi kaikin puolin. Se on aina lähdössä töihin ja aina menossa. Kotona se on rento kaveri, joka osaa rentoutua tarhassa pitkällään. Tallilla on toistakymmentä oria, mutta Liekki on oman tietämänsä mukaan se varsinainen päällikkö.
Paletin Liekki jalostusarvosteltiin keväällä 2021 ja varsoja on alun toistakymmentä. Leppäkankaan mukaan ne ovat olleet isäänsä isompia, ja hän toivoo, että niiden myötä myös Paletin Liekin käyttö jalostuksessa lisääntyy.
”Jälkeläiset eivät ole tuollaisia kääpiöitä niin kuin Liekki. Mutta kokoaan piekkarit (pienhevoset) kompensoivat egolla ja kunnon kilpahevosen luonteella”, hän miettii.
Leppäkangas kertoo kilpailuttavansa nuoria hevosia paljon, mutta jo mestaruustasolle noussut Liekki kilpailee vain tärkeät kilpailut. Kotona se tekee yleensä esteillä vain aina yhden kontrollitreenin ennen kilpailuita. Iso osa valmennuksesta tehdään kärryillä. Leppäkangas uskoo, että ori pärjäisi heti valjakkoajokilpailuissakin.
”Mutta nyt hypätään isoa, ja sitten kun Liekki on vanha, saa valjakkokilpaileminen olla sen eläkeaktiviteetti”, hän suunnittelee.
Paletin Liekki on monipuolinen käyttösuomenhevonen. Tässä se on saapumassa esittäytymään Hevoset Bastionissa -tapahtumassa pari vuotta sitten. Kuva: Ville ToivonenKeuruun kilpailuista Leppäkangas toteaa, että kerrankin oli helppoa ja kivaa. Koulurata on Paletin Liekin kanssa aina vaikein. Nyt ikä on tuonut oriin keskittymistä, ja tänä vuonna Keuruulla myös olosuhteet olivat sellaiset, ettei sillä ollut syytä vahtia muita hevosia.
”Nyt koulu mentiin sillä tasolla kuin kotona. Rataesteet olivat taattua Liekki-laatua, helppoa ja kivaa, ja maastossa on aina hauskaa”, Leppäkangas summasi.
Erityisen onnellinen hän oli siitä, että ensimmäinen mestaruus tuli Keuruulla, jossa hän aloitti lajin ensimmäisen valmentajansa, jo menehtyneen Minna Argillanderin ohjauksessa.
”Minna varmaan katsoi ja naureskeli pilven päältä”, Leppäkangas sanoo.
”Kaikki, joilla on mittaustodistus, ovat poneja.” Vilma Leppäkangas
Viime vuoden kenttämestari, Mira Mahosenahon Lavilan Viljo, lopetti kenttäuransa viime kauteen. Tämän vuoden mestaruuksien aikaan se oli hääkeikalla ajohevosena.
”Meillä oli Viljon kanssa jo niin monta kenttävuotta takana, ja hopeamitaleita oli jo aika läjä, niin kun tuli kulta, päätin, että pitäydytään siinä”, Mira Mahosenaho kertoo.
Nelinkertainen kenttämestari Hiljalan Fantom taas valmistautuu koulumestaruuksiin Irina Kokon kanssa. Omistaja Sari Haapamäki ei sulje pois sitä, etteikö Fantomia vielä nähtäisi kenttäradoillakin vakiokenttäratsastajansa Veera Peltokankaan kanssa.
”Tänä vuonna tätä ei saatu logistisesti järjestymään, mutta mitään päätöksiä kentän osalta jatkon suhteen ei ole tehty suuntaan eikä toiseen. Alkuvuonna katsotaan, mikä on hevosen kunto, missä Veera on ja missä mestaruudet ovat. Kaikki on vielä auki”, Haapamäki kommentoi.
- Osaston luetuimmat
