Suomenhevoset ranskalaisella kylätiellä. Kuva: Reetta Rautio
Suomenhevosia löytyy myös maailmalta ‒ ruotsalaisomistaja: ”Olemme nyt niin iloisia näistä hevosistamme”
Suomenhevosia pidetään ja kasvatetaan nykyään monissa Euroopan maissa.Tilaajalle
Kuva: Helena WrightTutuin suomenhevoskasvattaja ulkomailla lienee Saksan keskiosissa sijaitseva Hotel Freund, jonne ensimmäiset suomenhevoset muuttivat jo 1980-luvulla. Tunnetuin suomenhevonen ulkomailla taas lienee norjalaisella Öystein Tjomslandilla treenissä oleva ravitähti, 3-vuotias Weikko.
Italiassa Pisan lähellä treenaa Jori Turjan ja hänen puolisonsa Helena Balacin kaksivuotiaaksi kääntyvä Vittorio. Ulkomailla asuvat ravihevoset ovat kuitenkin harvinaisuuksia, koska kilpailutarjontaa niille ei käytännössä ole kuin Suomessa. Sen sijaan ratsastus- ja nimenomaan harrasteratsastuksessa suomenhevosella on annettavaa joka puolella maailmaa.
Jo vuosikymmenet Ranskassa asunut Reetta Rautio on vakuuttunut siitä, että suomenhevosilla olisi sijansa etelämmässäkin Euroopassa. Toki erilaisia omia harrastehevosrotuja on monissa maissa, mutta suomenhevosissa yhdistyy usein sopiva vireystaso riittävään kokoon ja yleensä fiksun rauhalliseen luonteeseen.
Rautiolla on ollut monen rotuisia hevosia, myös ranskalaisia raskaita työhevosia. Ensimmäinen oma suomenhevonen oli 10 vuotta sitten Ranskaan muuttanut tamma Päivikin Satu. Rautio kertoo, että suomenhevosen hankkimisessa oli silloin mukana vähän nostalgiaakin, mutta kyllä se ennen kaikkea on monipuoliseen käyttöön sopiva rotu.
”Esimerkiksi ranskalaiset raskaat kylmäveriset ovat jo aika järkäleitä ulkomuodoltaan ja välillä hyvin hitaita ja jähmeitä luonteeltaan. Ne ovat jo varsoina omaa luokkaansa”, Rautio kuvaa.
Reetta Raution tammat Tomusokeri ja Kuukaisu sekä viime kesän varsa Ratsu Reimasta. Kuva: Reetta RautioRautiolla itsellään on Rankassa kolme suomenhevosta: ori ja kaksi tammaa. Aiempi ori, ruunivoikko Autere, menehtyi helmikuussa vaahteranlehtien aiheuttamaan lihassairauteen, mutta sen tilalle hän löysi 18-vuotiaaksi kääntyvän Pipolin, joka on kilpaillut suomenhevosten mestaruustasolla saakka.
”Mietin, onko se meille liian kevyt ja sporttinen, mutta se on osoittautunut napakympiksi. Tuloksiltaan ja rakenteeltaan hirmu hieno, mutta luonteeltaan vielä hienompi”, Rautio kiittää.
Suomenhevosvarsoja hänelle on Ranskaan syntynyt kuusi, joista yksi on muuttanut Suomeen, loput ovat Ranskassa. Yksi Ranskassa asuvista meni paikalliselle suomenhevoskasvattajalle kahden muun tamman seuraksi.
”Kyllä suomenhevosilla on kiinnostusta täällä. Täällä harrastetaan paljon uusia lajeja, kuten agilityä ja maastotaitoa, ja niihin sopii hyvin suomenhevosen tapainen tukevampi, raskaampi ja rauhallisempi rotu”, Rautio painottaa.
Saksan suomenhevoset ovat hotellivieraiden ja ratsastusseuran käytössä. Kuva: Hotel FreundMelanie Eckel Saksasta Hotel Freundista kertoo, että heillä innostus suomenhevosiin alkoi, kun hänen isovanhempansa olivat lomalla Suomessa vuonna 1988, ja he sattuivat osumaan silloiselle valtion hevosjalostuslaitokselle Ypäjälle. Siellä he rakastuivat suomenhevosiin, jotka olivat kooltaan täydellisiä sekä aikuisille että lapsille. Ne osoittautuivat myös helppohoitoisiksi.
Isovanhemmat pystyivät hankkimaan Ypäjältä ensimmäisellä kerralla viisi hevosta, niiden joukossa oriin nimeltä Kuski. Yhteys Ypäjään on pysynyt tästä lähtien, ensin Päivi Laineen ja viimeksi Heli Kivimäki-Mannerin avulla. Esimerkiksi vuonna 2019 Saksaan vietiin ratsusukuinen ori Ypäjä Lassi. Se ruunattiin, kun se oli jättänyt sopivan määrän varsoja, ja tänä vuonna Saksaan uudeksi oriiksi muutti 3-vuotiaaksi kääntyvä ravisukuinen ori Ypäjä Toivo.
Ypäjä Lassi jätti Saksaan useita varsoja Kuva: Hotel FreundNykyään hotellilla on 20 suomenhevosta. Ne ovat paikallisen ratsastusseuran käytössä, ja hotellin asiakkaat voivat ratsastaa niillä maneesissa tai ulkona.
”Kaikki ratsastajat todellakin pitävät näistä hevosista, erityisesti hyvät ratsastajat. Harjoittelemme tietysti myös kouluratsastusta, vaikka emme käykään kilpailuissa”, Eckel kertoo.
Hotelli hevosineen ei enää kuulu samalla perheelle, joka alkujaan innostui suomenhevosista, mutta Eckel vastaa yhä hevosista.
Helena Wrightin suomenhevosia Norjassa. Kuva: Helena WrightHelena Wrightilla taas on Aurdalissa Norjassa seitsemän suomenhevosta. Wright on itse musiikkialan ihmisiä, mutta tyttären myötä hevoista on tullut tärkeä osa hänen elämäänsä. Aluksi norjalaiset hevoset kiinnostivat, mutta sitten Wright huomasi, että suomenhevosia ei juuri ollut Suomen ulkopuolella ja hän alkoi etsiskellä omaan käyttöönsä sopivia suomalaisia.
Kesällä 2018 Norjaan muuttivat tammat Eostre ja Liliaana, joista jälkimmäinen oli kantavana. Wrightin omien hevosten lisäksi suomenhevosia on Norjassa hänen tietojensa mukaan vain kaksi – joista toinen Weikko.
”Suomenhevosissa kiehtoo niiden kulttuurihistoria, monipuolisuus ja herkkyys yhdistettynä helppoon käsiteltävyyteen. Terveys, ystävällinen ja yhteistyöhaluinen luonne sekä geneettinen monimuotoisuus ovat itselleni tärkeitä asioita”, Wright kertoo.
Hän kertoo keskustelleensa Suomen Hippoksen kanssa suomenhevosten kasvattamisesta ulkomailla. Hän toteaa, että tällä hetkellä suomenhevosen jalostusarvosteluun saaminen on ulkomailla kohtuuttoman kallista ja ulkomailta on maksettava rekisteröinnit ja orilisenssit, mutta mitään kasvatuksen palkintoja ei voi saada.
”Tämän takia ulkomailla syntyvät suomenhevoset ovat vaarassa jäädä rekisteröimättä roturekisteriin. Tiedän tapauksia”, Wright harmittelee.
Equitana hevoset 3 1985. Vas. Kelmi - Heikki Haapala, Katsi - Arto Vahtera, Karris - Taisto Nurmio, Iso-Aimo - Marja-Leena Paavilainen, Itso - Kyra Kyrklund, H.F. Boris - Eija Asikainen Kuva: Hotel FreundSuomenhevosten vientejä ei kirjata minnekään, kerrotaan Suomen Hippoksesta, joten niiden määrää Suomen ulkopuolella ei tiedetä.
Aiemmilla vuosikymmenillä on aina välillä noussut esiin ajatus suomenhevosten kehittämisestä vientituotteeksi, mutta reiluun kymmeneen vuoteen aihetta ei ole juuri nostettu esiin. Yhteispohjoismainen kylmäverikilpaurheilu ei ole ottanut tulta, ja toisaalta ratsupuolella hyville hevosille on ollut riittävästi kysyntää Suomessakin.
Varhaisia vientiponnisteluja oli ainakin periaatetasolla Ypäjän vierailu Saksan Equitana-messuille muutamana vuotena 1980-luvulla. Silloin messuilta myytiin Itävaltaan ori Iso-Aimo, joka oli mukana suomalaisten esityksessä Saksassa.
Loimihaan Liekki ja Örjan asuvat Ruotsissa. Kuva: Britt-Marie MowitzYksittäisiä suomenhevosia on maailmalla ennen muuta ulkosuomalaisten omina harrasteratsuina. Toki aina välillä löytyy muistakin maista ihmisiä, jotka haluavat nimenomaan suomenhevosen. Esimerkiksi ruotsalaisella Britt-Marie Mowitzilla on Ruotsissa kaksi suomenhevosta. Ensin hän osti Loimihaan Liekin ja myöhemmin sen kasvattaja Leena Kalalahti etsi hänelle toisen suomenhevosen, Örjanin. Mowitz ratsastelee koulua, mutta ennen muuta hän viihtyy metsälenkeillä hevostensa kanssa.
”Näin mieheni kanssa televisiosta dokumentin suomenhevosista. Se vaikutti hauskalta rodulta, ja olemme nyt niin iloisia näistä hevosistamme!” Mowitz tiivistää.
Suomenhevosen kantakirja on laajennettu, mikä tarkoittaa sitä, että varsan pystyy rekisteröimään suomenhevoseksi Suomen lisäksi Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa, Norjassa, Alankomaissa, Latviassa ja Virossa. Jos se taas syntyy näiden maiden ulkopuolella, sitä ei tunnusmerkitä lainkaan suomenhevoseksi, ellei sitä tuoda Suomeen tunnistettavaksi ensimmäisen elinvuotensa aikana.
- Osaston luetuimmat
