Suolan ja kivennäisten puute linkittyi kyselytutkimuksessa paksusuolen suureen hiekkakertymään hevosilla

Eläinlääketieteen lisensiaatti Linda Haikkola selvitti Tarton lopputyössään hevosten paksusuolen hiekkakertymistä tehtyjen tutkimusten annin, minkä lisäksi työhön liittyi verkossa julkaistu avoin kyselytutkimus hiekkakertymistä kärsivien hevosten omistajille. Kyselyn vastauksista 97 prosenttia saatiin Suomesta. Ruotsalaisia oli kolme prosenttia vastaajista.

Tutkimuksen kriteerit täyttyivät 535 hevosesta annetuissa tiedoissa, jotka analysoitiin. Kaikille hevosille oli eläinlääkärin antama diagnoosi hiekkakertymästä ja tieto kertymän koosta. Suurimmaksi osaksi kertymä oli todettu vatsaontelon röntgenkuvalla, muutamissa tapauksissa oli tehty ultraäänitutkimus.

Selkeää yhteyttä hevosten kliinisten oireiden ja hiekkakertymän suuruuden välillä ei ollut löydettävissä. Hevosten oireet vaihtelivat suuresti, eikä kertymän suurikaan koko välttämättä merkinnyt erilaisia oireita kuin pienen kertymän tapauksissa.

Omistajat kertoivat hevostensa oireista ja hoidoista kyselyssä. Ähkytapauksia oli todettu 94 ja vatsahaava oli 32 hevosella. 41 hevosella ei ollut mitään oireita ennen hiekkakertymän toteamista.

121 hevosella oli löysää ulostetta tai ripulia, 154 osoitti haluttomuutta liikkua. 34 hevosella omistajat olivat havainneet epänormaalia käyttäytymistä kuten esimerkiksi kylkien arkuutta, puremista ja aggressiivisuutta. Kymmenen hevosen paino oli pudonnut ennen hiekkakertymän toteamista.

Oireettomilla 41 hevosella, joilla hiekkaa todettiin, oli kerääntymän koko 253 kuutiosenttimetriä. Keskimäärin 403 kuutiosenttimetrin kertymä löytyivät hevosilta, joilla oli ripulia tai löysää ulostetta.

Yli puolet kyselyyn osallistuneiden vastaajien hiekansyöjähevosista oli suomenhevosia. Seuraavaksi eniten vastauksia saatiin ponirotuisista (15 prosenttia) ja puoliverihevosista (8 prosenttia). Tammojen ja ruunien osuudet olivat suurin piirtein samat ja oreja koski viisi prosenttia vastauksista. Noin puolet kyselyyn vastanneiden hevosista asui eteläisessä Suomessa.

Kyselytutkimuksessa saatu mielenkiintoinen tieto koski hiekkakertymän suuruuden ja hevosen ruokinnan yhteyttä. Hevosilla, joille ei ollut annettu suola- ja kivennäislisää, oli suurimmat hiekkakertymät. Näillä hevosilla keskimääräinen hiekkakertymä oli 614,5 kuutiosenttimetrin kokoinen, kun suola- ja ravintolisää saaneilla kertymän keskikoko oli 347 kuutiosenttimetriä.

Hevosten maa-aineksen syömistä on tutkittu kansainvälisesti ja Suomessa kohtalaisen paljon. Perimmäinen syy ongelman syihin on toistaiseksi vielä hämärän peitossa.

Linkki tutkimukseen (PDF ladattavissa)