Pasi Pykäläinen on ollut raviradan toimitusjohtajana 36 vuotta, joten perehdyttäjältä löytyy vankkaa kokemusta.
Marjo Väisänen Joensuun raviradan toimitusjohtajaksi
Joensuun radan uusi toimitusjohtaja on paikallisesta hevosyhteisöstä tuttu Marjo Väisänen, jolla on taustaa raviradan projektitehtävistä.Tilaajalle
Marjo Väisänen siirtyy Joensuun raviradan ohjiin. Kuva: Lauri HyvönenMarjo Väisänen on valittu Joensuun raviradan uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään joulukuun alussa. Varsinainen toimitusjohtajan vastuu siirtyy Väisäselle alkuvuodesta 2026, kun radan pitkäaikainen toimitusjohtaja Pasi Pykäläinen jää eläkkeelle.
Marjo Väisänen, 42, siirtyy uuteen tehtäväänsä Puhas Oy:n palvelupäällikön paikalta. Koulutukseltaan hän on tradenomi.
Väisänen kertoo olevansa valinnasta onnellinen, vaikka tapahtumien kulkua hän kuvaa odottamattomaksi. Tehtävään hän astuu innokkaana ja energiaa täynnä.
”Ei ollut itsestäänselvyys, että haen paikkaa. Sain kuitenkin perheeltä, ystäviltä ja muilta sidosryhmiltä niin järkähtämätöntä tukea, että päätin hakea”, Väisänen kertoo.
Väisäsen työura on vahvasti markkinoinnin, liiketoiminnan, kehittämisen ja viestinnän värittämä. Joensuun ravirata on kulkenut mukana viimeiset kymmenisen vuotta.
”Olin 2015 Kuninkuusraveissa töissä ja jäin sille tielle. Korona-aikaan tein raviradalle hankeprojektin, joten miljöö on minulle tuttu.”
Uudella toimitusjohtajalla on isot saappaat täytettävänä, sillä lähes samalla ovenavauksella Pykäläisen kanssa talosta poistuu eläkkeelle pitkäaikainen kilpailusihteeri Matti Kervinen.
”On ihan selvää, ettei sellaisia sukkia löydykään, joilla kahdet saappaat täyttää. Kukaan ihminen ei voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, joten vaatii valtavasti hallituksen ja hevosyhteisön kanssa työtä, että asiat saadaan järjestettyä. Onneksi Pasi ja Mattikaan ei lähde ihan heti, ja pidän vielä tiukasti kädestä kiinni”, Väisänen nauraa.
Väisänen tiedostaa, että tällä hetkellä raviradan toiminnan vetäminen on laajempi kokonaisuus, johon liittyy yhä enemmän yhteistyötä muiden raviratojen ja tahojen kanssa.
”Raviradat eivät sinänsä kilpaile keskenään, vaan kilpaillaan yhdessä ihmisten vapaa-ajasta. Jokainen ravirata tekee tapahtumiensa eteen mielettömän työn, mutta joitakin asioita voidaan yhdistää. Nöyränä ja kiinnostuneena seuraan, mitä vaihtoehtoja voi olla.”
Itä-Suomesta on kadonnut ja katoaa ravipäiviä tahdilla, joka huolestuttaa alueen toimijoita. Hevosten kanssa itsekin harrastava Väisänen kertoo olevansa kehityskulusta mietteissään.
”Tiedän, etten hyppää helppoon paikkaan. Kynnys lähteä kauemmas raveihin on iso, varsinkin jos ei pääse treenaamaan lähelle. Meidän pitää miettiä, miten kehitetään paikallis- ja harjoitusravigenreä näille alueille.”
”Hevonen on antanut minulle ystäviä ja yhteisön. Nyt se on antanut myös työn, josta pitää olla kiitollinen.”
Väisänen kertoo olleensa koko ikänsä hevostyttö. Vaikka perheessä ei ollut kotieläimiä, veri veti hevosten pariin.
”Olen Lieksan raveissa pelannut alaikäisenä totoa silloin, kun se oli vielä mahdollista. Ratsastus oli pitkään kehissä aikuisiällä, mutta kun istuin ensimmäistä kertaa ravihevosen kyytiin, raviurheilu tuli jäädäkseen. Vuodesta 2011 olen ollut kimppahevosissa mukana. Käyn raveissa harrastamassa ympäri Itä-Suomen.”
Omaa olotilaansa Väisänen kuvaa nöyräksi ja kiitolliseksi. Hän on iloinen, että saa laittaa kädet saveen kotiratansa puolesta.
”Joensuussa ravitoiminnalla on pitkä historia ja se on ollut olennainen osa paikallista urheilukulttuuria. Täällä on äärimmäisen tiivis hevosyhteisö. Yhdessä pärjääminen on Linnunlahden vahvuus.”
”Hevonen on antanut minulle ystäviä ja yhteisön. Nyt se on antanut myös työn, josta pitää olla kiitollinen”, Väisänen iloitsee.
- Osaston luetuimmat
