
MT Hevoset kysyi hevosalan perusopetusta tarjoavista oppilaitoksista, mitä muutoksia eläinten hyvinvointilain hevosasetukset niissä aiheuttavat. Osa määräyksistä astuu voimaan vuodenvaihteessa, osalle on määritelty siirtymäaika.
Investointeja saattavat aiheuttaa vaatimukset hevosten välisestä turpakosketuksesta, juottamisen ja ruokkimisen väliajoista sekä pihaton rakenteista.
Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa ja Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla Kaustisella edessä ei ole investointeja asetusten takia.
Ypäjän Hevosopistolla joidenkin tallien umpiseinät aiheuttavat päänvaivaa.
”Pääosa Hevosopiston omista hevosista tarhaa toisen hevosen tai toisten hevosten kanssa, joten turpakosketusvaade onnistuu tarhassa. Muutamia hevosia on tällä hetkellä, joille ei löydy paria omista hevosista. Näyttää siltä, että jonkun verran tulee välikaltereita vaihdettavaksi”, Heli Kivimäki-Manner Hevosopistolta kertoo.
”Kustannuksellisesti merkittävämpi asia on karkearehujen ruokinta-automatiikka, jos sellaisten hankintaan päädymme. Alustavien arvioiden mukaan lisäkulut olisivat satojatuhansia.”
Pihatostaan kuuluisassa Harjun Oppimiskeskuksessa on jouduttu tekemään muutoksia, koska asetusten mukaan pihatossa on oltava neljä seinää. Harjussa on kaksi pihattoa ja neljä makuuhallia, mikä tarkoittaa neljän seinän rakentamista.
”Seinän pätkiä tehdään, mutta täyttä teatteriahan tämä on. Tuntuu, että kun näitä lakeja tehdään, käy valuvikoja. Mutta ollaan reagoitu”, Mika Palosara sanoo.
Pihattojen hevoskohtaiset tilavaatimukset eivät nouse ongelmaksi. Hevosia Harjussa on nyt yhteensä noin 30, kun Luonnonvarakeskus tänä vuonna luopui suomentammoistaan.
Palosara toteaa muutosten maksavan tuhansia euroja.
Riikka Pajuvesa-Korkala Ruukin luonto- ja hevoskeskuksesta koulutuskeskus Brahesta kertoo, että heillä suurennetaan karsinoita, vaihdetaan vesikuppeja uusiin ja yhdistetään tarhoja.
”Toivon, ettei karsinan seinien siirtäminen maksa niin paljoa”, hän sanoo.
Tarhat ovat suurin kustannus, koska voimalinjojen alle rakennetut tarhoilla on omanlaisensa turvallisuusvaatimukset, ja muutokset pitää esimerkiksi tehdä tietynlaisella kaivinkoneella. Kulut tulevat olemaan tuhansia euroja.
Ruukkiin on tullut myös kahdelle pienelle hevoslaumalle sopiva pihatto, joka rakennettiin tyhjäksi jääneestä asiakashevostallista.
”Hevoset jatkavat asumista hevoskeskuksella, mutta viettävät loma-ajat ja viikonloput pihatossa”, Pajuvesa-Korkala suunnittelee.
Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymän toimipisteessä Kiuruvedellä on tehty jo pitkään muutoksia, joita vaaditaan nyt asetuksissa, kertoo koulutusjohtaja Virpi Rautiainen.
Esimerkiksi karsinoiden väliseinissä on luukkuja, jotka mahdollistavat turpakosketuksen.
Ravitalliin on asennettu heinäautomaatit jo aiemmin, tänä vuonna ne laitettiin ratsutalliin. 20 hevosen talliin automaattien kustannus oli 23 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Lähimmät tarhat uusittiin kolmisen vuotta sitten, jolloin niihin laitettiin myös lämmitettävät ulkokupit. Kustannus oli 100–150 000 euroa.
Tulevalle vuodelle investointeihin on merkitty säänsuojien ja sen myötä kuivan makuupaikan toteuttaminen laitumille sekä mahdollisesti juoksevan veden saaminen myös kauemmas laitumille. Näille asioille on tehty budjettiin 30 000 euron varaus.
”Meillä opettava valvontaeläinlääkäri Anna-Mari Olbricht kävi kaikki nämä syyskuussa läpi”, Rautiainen sanoo.
Opettaja Maria Kulmala Axxell Brusabystä Kemiöstä kertoo, että heilläkin lisäkustannuksia tulee, vaikka toki vuosibudjetissa on huomioitu entuudestaan kiinteistöjen huolto- ja uusimistarpeet.
”Suoranaisia lisäkustannuksia tämä aiheuttaa maltilliset 20 000 euroa”, Kulmala kertoo.
”Tarhojen pohjia uusitaan ja huolletaan, ja on ulkojuoma-astioiden uusimista ja asennusta sekä ruokintakäytänteiden päivittämistä.”