”Asetus varmistaa, että eduskunnan tahdon yli ei kävellä” – hevosten hyvinvointiasetuksen valmistelu loppusuoralla

Toiseksi viimeisenä työpäivänään ennen lomalle ja siitä eläkkeelle jäämistä maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Kirsti Huovinen on täydessä työn touhussa. Yli vuoden ajan valmistelussa ollut hevosten hyvinvointiasetus teettää viimeiseen asti töitä.

”Viimeiset muokkaukset ovat työn alla”, Huovinen sanoo.

Hän toteaa, että lausuntokierroksen ja sen jälkeen vielä kahdesti sidosryhmien kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena asetusluonnokseen on tehty joitain muutoksia. Esimerkiksi lause aidan sähköistyksen vaikutuksesta tarhan kokoon on poistettu kokonaan asetusluonnoksesta.

”Sähkölangan vaikutus tarhan minimikokoon oli yksittäinen asia, joka tuli vahvasti esiin ja itsekin allekirjoitan sen täysin. Tämä kohta luonnoksessa sai eniten negatiivista palautetta ja se on pudonnut pois.”

Huovinen on työn edetessä huomannut, että aivan täysin ei vielä ole ymmärretty, että voimassa on uusi eläinten hyvinvointilaki.

”Laki velvoittaa. Asetustasolla varmistetaan, että eduskunnan tahdon yli ei kävellä.”

Huovinen toteaa eläinsuojeluvalvontaviranomaisten tuoneen vahvasti esille, että hevosten hyvinvointiasetusta tarvitaan valvonnan työkaluksi.

Asian vahvistaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Jan Mattila. Hän osallistui alkusyksyn sidosryhmäneuvotteluihin valvonnan edustajana.

”Uusi eläinten hyvinvointilaki on entistä laajempi ja edellyttää hevosen tarpeiden ja hyvinvoinnin turvaamista. Kumotun eläinsuojelulain nojalla annettu asetus hevosten suojelusta ja sen vakiintunut soveltamiskäytäntö eivät ole linjassa nykyisen lain kanssa”, Mattila painottaa.

Hän toteaa, että eläinsuojeluvalvontaviranomaiset odottavat päivitettyä asetusta hevosten hyvinvoinnista, jossa on tasavertaisen valvonnan tueksi täsmentäviä ja selkeitä ohjeita. Laki antaa yleistasoiset, kaikkia eläinlajeja koskevat puitteet, mutta ei yksityiskohtaisia vaatimuksia eläinten pidolle.

Läänineläinlääkärin mukaan eläinten hyvinvointilaki sanoo, että eläimelle ei saa aiheuttaa kärsimystä, mutta tapoja tulkita asiaa on valvontakentälläkin monia. Hevosesta eläimenä kertyneen faktapohjaisen tutkimustiedon valossa tiedetään esimerkiksi, että hevoselle on tärkeää, ettei se joudu olemaan pitkään juomatta tai paastolla. Myös mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vähintään turpakosketukseen lajitovereiden kanssa on hevoselle välttämätön tarve.

”Tarvitaan valvonnalle selkeitä, täsmällisiä määräyksiä, joita voidaan kaikilta vaatia. Aika on ajanut ohi nykyään voimassa olevasta asetuksesta ja nyt ajatellaan, että hevosille pitää taata parempi hyvinvointi”, Mattila sanoo.

Kirsti Huovinen toteaa, että asetusluonnoksessa olevat juuri hevosen hyvinvoinnin kannalta kriittiset asiat kuten jatkuva vedensaanti, maksimipaastoaika karkearehun saannissa koko ja varsojen vieroitusikä saivat osakseen kritiikkiä. Myös koko asetuksen tarpeellisuuskin kyseenalaistettiin.

Viimeisten neuvottelukierrosten jälkeen asetusluonnos kiertää seuraavaksi ministeriön virkamiesjohdon kautta hallituksen käsittelyyn. Lakien alla olevat asetukset ovat aina poliittisia päätöksiä, valtioneuvoston asetuksia.

Huovinen toteaa, että asetuksesta käydyssä keskustelussa on liikkunut väärää tietoa muun muassa alan keskusjärjestöjen kuulemisesta. Esimerkiksi Ratsastajainliittoa ja Suomen Hipposta on hänen mukaansa kuultu ja kuunneltu taustakyselyllä vuosi sitten, viime joulukuun laajassa sidosryhmätilaisuudessa, viime maaliskuussa järjestetyssä neuvottelussa ja toukokuun kaikille avoimessa webinaarissa.

Alkusyksyn neuvotteluihin ministeriö kutsui edustajat tuottajajärjestöistä MTK:sta ja SLC:stä, eläinsuojelun viranomaisvalvonnasta, Ruokavirastosta, Helsingin yliopistolta, Hevostietokeskuksesta ja SEY Suomen eläinsuojelusta.

Huovinen on varovaisen toiveikas, että poliittisessa päätöksenteossa asetus menisi eteenpäin.

”Olisi sääli, jos se syystä tai toisesta raukeaisi. Se eniten harmittaisi”, toteaa 27 vuoden uran virkamiehenä tehnyt Huovinen.