MMM sai hevosasetukseen yli sata lausuntoa – sidosryhmät neuvottelevat ensi viikolla

Neuvotteleva virkamies Kirsti Huovinen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo käyneensä lausuntoja runsaasti läpi lausuntokierroksen umpeuduttua. Hevosten hyvinvointiasetuksen valmistelu etenee seuraavaksi niin, että ministeriöön on kutsuttu yhdeksän keskeisen hevosalan sidosryhmän edustajat. Neuvottelu järjestetään ensi tiistaina.

”Kutsuttuja ovat Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Hippos, Ruokavirasto, tuottajajärjestöt MTK ja SLC ja eläinsuojeluvalvontaa edustamaan Länsi-Suomen aluehallintovirasto. Lisäksi kutsun saivat Helsingin yliopiston hyvinvointitutkimuksen professori Anna Valros, Hevostietokeskuksen Anna-Mari Olbricht ja SEY Suomen eläinsuojelu ry”, Huovinen kertoo tulevasta tilaisuudesta.

Hän toteaa, että lausunnon antajien joukossa on runsaasti yksityishenkilöitä. Täysin tarkka taulukointi on vielä työn alla, mutta Huovinen arvelee yksityishenkilöiden osuudeksi lausunnoista noin kaksi kolmasosaa.

Leimallista lausunnoille on Huovisen mukaan äärimmäisen suuri hajonta suhtautumisessa hevosten hyvinvointiasetusluonnoksen esityksiin. Asetuksen valmistelija toteaa, että tulevat neuvottelut ratkaisevat paljon asetusluonnoksen etenemisessä.

”Kritiikkiä on tullut erityisesti luonnoksen tiettyihin kohtiin, esimerkiksi karsinakokovaatimuksiin. Uudet karsinakokovaatimukset tulivat voimaan 14 vuotta sitten ja silloin jäivät pois suurimmille hevosille tarkoitettujen karsinoiden minimikokovaatimukset. Näen, että isoimpien karsinakokoluokkien pois jättäminen tuolloin oli ilman muuta meidän viranomaisten virhe. On ymmärrettävää, että muutosehdotusta nyt kritisoidaan.”

Karsinakokovaatimukset ovat keränneet paljon kritiikkiä. Kuva: Kari Salonen

Lausunnon antajien suuret näkemyserot hevosen hyvinvoinnin tekijöistä eivät tee asetusvalmistelusta helppoa. Joissain lausunnoissa on katsottu, että asetuksen sijasta tulisi laatia suosituksia ja ohjeita. Huovinen muistuttaa, että ohjeet eivät kuitenkaan ole sitovia eikä niihin perustuen voida valvoa eikä sanktioida. Useissa lausunnoissa tätä lainsäädännöllistä tosiseikkaa ei ole tiedetty tai ymmärretty.

”Valvonnan antama palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Eläinlajin hyvinvoinnin valvonta ei ole mahdollista ilman asetustason määräyksiä. Valvontaviranomaiset pitävät tärkeänä, että asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä hevosten fysiologisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämisestä”, Kirsti Huovinen kertoo.

Hyvinvointilaissa hyvinvointi määritellään eläimen omaksi kokemukseksi sen fyysisestä ja henkisestä tilasta. Laki määrää muun muassa, että ihmisen hoidossa olevilla eläimillä on oltava mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.

Ensi viikon sidosryhmäneuvottelussa lähdetään siis keskustelemaan siitä, miten asetus saadaan eteenpäin ja mitä muutoksia se vaatii. Huovinen ei vielä suostu veikkaamaan, saavutetaanko asetuksen jatkon mahdollistava yhteisymmärrys.