

Loppukeväästä lausuntokierrokselle tullut luonnos asetuksesta hevosten hyvinvoinnista on herättänyt hevosalalla runsaasti keskustelua. Lausuntojen viimeinen antamispäivä on tänään keskiviikkona, ja hevosalan keskusjärjestöt ovatkin nyt julkaisseet omat lausuntonsa.
Järjestöjen suhtautuminen on varsin tiukkasanaisen kriittistä. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos toteaa lausunnossaan, että lakien ja asetusten pitää olla selkeitä ja hallittavia. Asetustasolla on myös pystyttävä Hippoksen mukaan luottamaan alan ammattilaisten kykyyn ja haluun huolehtia hevosten hyvinvoinnista.
Suomen Hippoksen jalostuksen ja omistamisen asiantuntija Kimmo Lampinen kritisoi asetusta jo aiemmin järjestetyssä keskustelutilaisuudessa epätasaisuudesta ja nippelimääräyksistä.
Hippoksen lausunnon mukaan esimerkiksi yksittäisten varusteiden nimeäminen ja nostaminen esille asetustasolla on tulevaisuutta ajatellen tekijä, joka rajoittaa ja voi jopa heikentää hevosten hyvinvointia.
”Lajikohtaisten sääntöjen päivittäminen hevosen hyvinvointia ajatellen on tulevaisuudessa haastavaa, jos jokin varuste on määritetty asetustasolla sallituksi varusteeksi”, Hippoksen lausunnossa mainitaan.

Suomen Ratsastajainliitto SRL toteaa lausunnossaan asetusluonnoksen sisältävän runsaasti muutoksia, jotka voivat olla kohtalon kysymyksiä hevosalalle Suomessa. SRL toivookin, että asetusluonnoksen tarkempaa sisältöä on mahdollista vielä työstää alan toimintakyvyn turvaamiseksi.
”Haluamme myös painottaa, että kyseinen tärkeimpien sidosryhmien ja lain tai asetuksen kohteena olevien osallistava yhteistyö jo lain valmisteluvaiheessa kuuluu hyvään lainvalmisteluun ja on yleisesti ottaen edellytys hyvälle ja toimivalle lopputulokselle”, SRL:n lausunnossa todetaan.
SRL muistuttaa, että hevosten hyvinvointi on sen jäsentallien toiminnan edellytys.
”Ammattimaiseen hevosenpitoon ja hevosten hyvinvoinnista huolehtimiseen kuuluu olennaisesti hevosten yksilöllisyyden huomioon ottaminen koskien hevosten hoitoa, ylläpitoa ja olosuhteita. Asetusluonnoksessa on tämän yksilöllisyyden sivuuttavia, tasapäistäviä ehdotuksia, jotka kokonaisuudessaan saattavat jopa heikentää joidenkin hevosten hyvinvointia”, SRL kritisoi.
SRL muistuttaa, että hevosten hyvinvointi on sen jäsentallien toiminnan edellytys.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää omassa lausunnossaan asetusehdotuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina, mutta näkee siinä myös puutteita ja haasteita.
MTK:n lausunnossa todetaan asetusluonnoksen olevan epätasainen ja sen käytännön toteutusta haastavana. Myös MTK moittii asetuksen valmistelua siitä, että keskeisiä sidosryhmiä ei ole huomioitu jo valmisteluvaiheessa.
”Tämä olisi voinut vähentää vastakkainasettelua ja lisätä asetuksen hyväksyttävyyttä sekä tuoda realistisen ja validin kuvan kokonaisuudesta hevostenpidosta Suomessa”, MTK:n lausunnossa todetaan.
MTK näkee asetusehdotuksen hallitusohjelman vastaisena, koska vastaavaa asetusta tai direktiiviä ei ole valmisteilla EU-tasolla. Hallitusohjelmassa taas todetaan, että hallitus ei lisää kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ja pyrkii vähentämään päällekkäisyyksiä sääntelyssä. MTK:n mukaan yhtä tiukkaa hevosasetusta ei ole muissa Pohjoismaissa, ja se pitää sisältöä näin ollen erittäin ongelmallisena.
Järjestöt ovat lausunnoissaan huolissaan myös asetusluonnoksen taloudellisista vaikutuksista.
”On odotettavissa, että näin moni säädelty, resurssiperäinen muutos infrastruktuuriin johtaa toiminnan alasajoon viimeistään siirtymäaikojen puitteissa, hevosalan toimintaedellytysten vähenemiseen ja hevosalan yritysten lukumäärän vähenemiseen”, SRL:n lausunnossa todetaan.
Linkki Suomen Hippoksen lausuntoon.
Hevosen kytkeminen kuolaimista on kielletty.
Imppauspannan käyttö on kielletty.
Suitsien turpahihnan tulee olla niin löysä, että nenäluun ja turpahihnan väliin jää tilaa vähintään 1,5 cm.
Karsinoiden väliseinien on oltava sellaiset, että hevosilla on turpakosketusmahdollisuus toiseen hevoseen. Ei koske kaikkia väliseiniä eikä mm. orikarsinoita. (voimaan 1.1.2030 alkaen)
Varsan saa vieroittaa emästään aikaisintaan kuuden kuukauden ikäisenä. (voimaan 1.1.2030 alkaen)
Alle kaksivuotiaalla varsalla on oltava tarhassa ja laitumella hevosseuraa.
Hevosen suun limakalvot on tarkistettava säännöllisesti. Kuolaimia ei saa käyttää, mikäli suussa on haavoja tai ruhjeita.
Juoma-automaateissa veden virtauksen on oltava vähintään 8 litraa minuutissa.
Sulan veden aikana hevosilla oltava vettä saatavilla jatkuvasti tarhassa ja laitumella.
Pakkaskaudella hevosille on tarjottava vettä tarhassa vähintään neljän tunnin välein.
Hevonen ei saa olla ilman karkearehua (heinää) yli kuutta tuntia. (voimaan 1.1.2029 alkaen)
Hevosen on päästävä ulos jaloittelemaan päivittäin.
Hevosen on voitava keliolosuhteista riippumatta vähintään seistä tarhassa paikassa, jossa sen kaviot eivät uppoa mutaan.
Sähkölankatarhan, jossa sähkö on päällä, koon on oltava vähintään 400 neliömetriä.
Pihatossa on oltava katto ja neljä seinää, jotka eivät ole avoimia seinän alaosasta. Pihaton oviaukossa tulee olla tuulensuoja.
170-179-säkäisen hevosen karsinan koon oltava vähintään 10 neliömetriä. (voimaan 1.1.2035 alkaen)
180-säkäisen ja sitä suuremman hevosen karsinan koon oltava vähintään 11 neliömetriä. (voimaan 1.1.2035 alkaen)
Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025 lukuun ottamatta kohtia, joissa on siirtymäaika.