Parvelan Retulla riittää tänäkin kesänä sutinaa. Kuva: Sanne Katainen
Suosikkiori Parvelan Retun osaomistaja hämillään: ”Varsoja pitäisi tehdä paljon, mutta Hippos ei anna astuttaa”
Parvelan Retu saa tänäkin kesänä täydet sata tammaa. Kyselijöitä Retun varsoille olisi paljon enemmänkin.Tilaajalle
Parvelan Retulla on Hippoksen tietokannan mukaan 372 jälkeläistä, joista 61 on syntynyt tänä vuonna. Määrä kasvaa jatkuvasti. Kuva: Ville ToivonenPetri Laine kuuluu niihin onnekkaisiin hevosenomistajiin, joiden hevosella riittää astutuksessa ja rodunjalostuksessa käyttöä.
Laine omistaa kolmanneksen huippuravurista ja -periyttäjästä Parvelan Retusta, joka saa tänäkin vuonna täydet sata tammaa astuttavakseen. Silti Laineellakin on painavia terveisiä keskusjärjestö Hippoksen suuntaan.
”Täydet sata tammaa on juu. Mutta Hippos rajoittaa tätä meidän harrastustamme. On aika ristiriitainen tilanne, kun varsoja pitäisi tehdä paljon, mutta Hippos ei anna astuttaa niin monta tammaa kuin omistajat haluaisivat”, Laine ihmettelee.
Tällä hän tarkoittaa, että Parvelan Retun jälkeläisille olisi enemmän ottajia kuin Hippoksen säännöt antavat myöten.
”Joku on sanonut, että kun ei saa isäksi Retua, ei ota sitten ollenkaan ja jättää tamman tyhjäksi”, Laine kertoo.
”Kun pitäisi saada mahdollisimman paljon varsoja syntymään, pitäisi saada siementää yhdellä oriilla niin paljon kuin kysyntää on”
Säännöillä Hippos pyrkii vaikuttamaan siihen, etteivät suomenhevosten suvut menisi liian ”kapeiksi”, eli että liian monella varsalla ei olisi sama isä.
Takavuosina oriiden tammamäärää ei rajoitettu lainkaan. 1990-luvulla otettiin käyttöön 150 tamman vuotuinen maksimikiintiö. Suomenhevosilla raja laskettiin tällä vuosikymmenellä ensin 120 tammaan ja muutama vuosi sitten 100 tammaan vuodessa.
”Kyllä sen tietysti ymmärtää. Mutta tällaisella hetkellä, kun pitäisi saada mahdollisimman paljon varsoja syntymään, pitäisi saada siementää yhdellä oriilla niin paljon kuin kysyntää on”, Laine näkee.
Vaikka oman tallin tilanne on hyvä, yleisesti Laine on huolissaan kasvatuksen vähenemisestä.
”Jos varsamärät tippuvat, niin tietysti se huolestuttaa jatkoa ajatellen.”
”Mutta on se niinkin, että ihan kauhean pitkään ei voi tehdä tappiollista toimintaa. Jossain tulee raja vastaan. Niin maataloudessa kuin ravipuolellakin kulut nousevat jatkuvasti, eivätkä palkinnot ole ainakaan nousemassa. Kun kaikki kulut nousevat vähän, siitä kertyy vuoden mittaan isoja summia”, hän huomauttaa.
Yksi Laineenkin esiin ottama kulu on sperman kuljetuskulu.
”Aina, jos paketin matkaan tulee yksi vaihto, pelkät kuljetuskulut ovat jo 120 euroa. Ihminen menee samalla Onnibussilla kahdellakympillä pitkälle”, hän ihmettelee.
”Minun mielestäni Hippoksen pitäisi puuttua tällaiseenkin asiaan. Totta kai se vaikuttaa varsojen määrään, kun sperman kuljetuskulut nousevat. Ja kun tamma ei välttämättä tule tiineeksi yhdestä siemennyksestä. Meillä oli yksi esimerkki, että tamma siemennettiin yhteen kiimaan neljä kertaa. Siitä tulee isot rahtikulut.”
Laineella on nykyään tallissaan Parvelan Retun lisäksi toinenkin siitosori.
”Siirin Toivo astuu nyt ensimmäistä kautta. Siitäkin on siemennetty yli 30 tammaa, ja vielä on kymmenkunta varausta”, hän kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
