Eläinlääkärit tyytyväisiä tekoälyyn ontumatutkimuksissa – käyttö onnistuu ajossakin

Eläinlääkärit toteavat, että sovellus on hyvä lisä oman silmän tueksi.

Käyttö on yksinkertaista. Hevosen juoksemista kuvataan ympyrällä ja suorassa, ja kuvaan pitää saada tarpeeksi paljon vakioituja askelia. Se on paljon helppokäyttöisempi kuin aiemmat konenäkösovellukset, joita ei laajaan klinikkakäyttöön Suomessa ole koskaan otettukaan.

Suomessa käytössä on Ruotsissa kehitetty Sleip. Järjestelmä havainnoi hevosen lantiota, päätä ja kavioita ravissa ja vertaa liikkumista valtavaan tausta-aineistoon. Se kertoo, missä näkyy epäsäännöllisyyttä ja kuinka paljon. Tekoälylle tyypillisesti toimintamekanismi sopii dynaamisiin ja vaihtelua sisältäviin asioihin, jota hevosen liikkuminen on.

MT Hevosten haastattelemilla klinikoilla sovelluksen käyttö ontumatutkimuksessa on maksuton lisäpalvelu. Sovellus on suunnattu eläinlääkäreille, eikä kuka tahansa voi ostaa lisenssiä käyttöönsä.

Mari Vettenranta käyttää Seinäjoen raviradan hevosklinikallaan sovellusta myös kuvaten ravihevosten ravia radalla kärryjen edessä. Sovellusta ei ole siihen kehitetty, mutta se toimii hänen mukaansa myös siinä.

”Kehittäjät ovat tästä todella innostuneita”, hän kertoo.

Videot voi myös hidastaa, ja katsoa vaikka hevosen omistajan kanssa yhdessä, miten liike muuttuu vauhdin lisääntyessä, ja missä kohtaa ponnistus- tai tukeutumisvaihetta epäsymmetrisyys näkyy.

”Sovelluksesta saa numeerista tietoa epäsymmetriasta. Etenkin kun puudutetaan, ja liike tulee paremmaksi, saa jotain kättä pidempää, mitattavaa tietoa”, Vettenranta sanoo.

Ontuman määrää ja laatua tarkasti kartoittavista videoista on erityistä hyötyä myös paranemista seuratessa ja ylipäätään hevosen uran aikana.

Vääriä tuloksia järjestelmä saattaa antaa, jos hevonen ontuu esimerkiksi molempia etujalkoja.

Lisäksi aina pitää tietenkin miettiä, mikä on syytä, mikä seurausta. Tässäkin tekoäly auttaa tuntemalla asian lainalaisuuksia.

”Mutta kyllä tässä yhä ihminen hoitaa ajattelutyön, ja hyvä näin”, Vettenranta sanoo.

Ensi vuonna Vettenranta ja Laukaan hevosklinikalla työskentelevä Tanja Pehkonen aloittavat kansainvälisen hevosten liikeanalyysin koulutuksen, jossa tärkeässä roolissa ovat myös tekniset sovellukset.

”Nämä ovat asioita, jotka tulevat kehittymään paljon”, Vettenranta luottaa.

Osaavan eläinlääkärin tarve tulee kuitenkin pysymään.

”Kaikki epäsymmetria liikkeessä ei tarkoita ontumista ja sitä, että hevonen on kipeä. Hevosen tapa liikkua on kuin sormenjälki, jokaisella on ominainen tapa liikkua. Jos se muuttuu, siihen on joku syy”, hän muistuttaa.

Montaa klinikkaa vetävä eläinlääkäri Tiina Eskonen kertoo myös pitävänsä tekoälyä mukana ontumatutkimuksissa mielellään. Mitään yllätyksiä se ei ole tuonut, vaan lähtökohtaisesti se tukee omia ajatuksia.

”Olisihan se masentavaakin, jos huomaisi, että olen katsonut näitä 20 vuotta väärin”, hän naurahtaa.

Sovellus ei nopeuta ontumistutkimusta, mutta auttaa seurannassa ja puudutusten vaikutusta analysoitaessa: vähensikö puudutus ontumista 30, 40 vai 60 prosenttia.

Erityistä iloa siitä on ollut Eskoselle islanninhevosten kanssa. Niillä on omat lisäaskellajinsa, joiden myötä ravi ei aina ole vakioisen kaksitahtista, mutta tekoäly helpottaa niiden raviliikkeiden tulkintaa.

Sen sijaan ostotarkastuksiin hän ei tekoälyä ota.

”On parasta, että siinä tehdään arvio siitä hetkestä eläinlääkärien silmien, korvien ja käsien perusteella”, Eskonen linjaa.

Myös Tytti Niemelä käyttää Viikissä Yliopistollisessa hevossairaalassa tekoälyä rutiininomaisesti melkein kaikissa ontumatutkimuksissa.

”Tykkään ja käytän sitä kovasti. Se antaa numeroina asiat”, hän sanoo.

Myös hän iloitsee sovelluksesta nimenomaan puudutusvastetta havainnoitaessa.

Aina välillä Viikissä on käytössä myös sovelluksen lisäosa, joka mahdollistaa sen, että asiakkaat kuvaavat hevosen liikkumista kotona.

Erityisen hyödyllinen sovellus on tutkimustyössä, koska se antaa selkeää numerodataa. Siksi se on Viikkiin hankittukin.

Niemelä muistuttaakin hevossairaalassa käynnissä olevasta tutkimuksesta, johon etsitään yhä vuohisniveltä oireilevia potilashevosia. Tutkimukseen osallistuminen sisältää 2–3 tutkimuskäyntiä Yliopistollisessa hevossairaalassa ja osallistuminen ontumatutkimuksineen on maksutonta.