Itsenäistymisen esitaistelijan reki lennätti mielikuvitusta – Leo Mechelin opetti suomalaiset kettuilemaan venäläisille

Vaunuseppä Jenni Mäntysen käsissä ovat monet vanhat hevosajopelit heränneet eloon. Niin on itse seppäkin, sillä kiinnostavat kohteet lähettävät konservoijan mielikuvituksen usein liitoon.

Verstaallaan Ypäjällä Mäntynen istuu nelipyöräisen, verhoiluista riisutun, lavetilta näyttävän vaunun päällä. Hän virnistää kertoessaan, että tässä on suomalaisen joukkoliikenteen esiaste, ihmisten kuljettamiseen kehitetty linika.

”Tämä linikahan on täysin mitäänsanomattoman näköinen, mutta sillä on kulttuurihistoriallinen arvo. Tällä kuljetettiin Håkansbölen kartanosta väkeä Tikkurilan asemalle 1900-luvun alussa”, Mäntynen kertoo.

Kerran sepällä oli käsissään Suomen itsenäistyminen esitaistelijalle, senaattori Leo Mechelinille kuulunut kuomureki. Suuriruhtinaskunta-ajan keskeisen poliitikon merkityksestä kerrottiin äänikirjassa, jota Mäntynen kuunteli päähenkilön rekeä konservoidessaan.

”Mechelin oli mies, joka opetti suomalaiset siihen, että ei lähdetä ampumaan venäläisiä, mutta kettuillaan niille omalla tavallamme ja luovitaan, niin eiväthän ne meille lopulta mitään voi”, muistelee Mäntynen.

Hänen mielikuvissaan reki viiletti Helsingin lumisilla kaduilla kyydissään senaattori, jolla oli salkussaan Suomen itsenäistä tulevaisuutta koskeneita suunnitelmia ja asiakirjoja.

Hylkeennahkareen palauttaminen käyttöön alkaa purkutöillä. Uusi versio verhoillaan hylkeen sijasta hirven nahalla. Kuvan reki ei ole Leo Mechelinin käytössä ollut reki. Kuva: Harri Nurminen

Harvinaisimpiin restaurointikohteisiin Mäntysen uralla on kuulunut eurajokelaisen Vuojoen kartanon Britska, aikansa luksuskulkuneuvo. Nelipyöräisiä Britska-umpivaunuja on Mäntysen mukaan säilynyt Euroopassa vain viisi kappaletta.

”Vaunu oli todella huonossa kunnossa. Siitä puuttui kokonaan toinen ovi, jonka lopulta tein viisi kertaa, ennen kuin se oli mielestäni hyvä. Britska oli vaikein työni, jossa itseluottamus ja osaaminen meinasivat loppua.”

Mäntynen tarvitsee työssään erikoisiakin työkaluja. Linnunsulka on ainoa sivellin joka kestää suolahapon. Kuva: Harri Nurminen

Apua haastavaan työhön tuli saksalaiselta kollegalta, joka skannasi kymmeniä kuvia Britskan verhoilusta. Mäntysen yhteistyökumppani, verhoilija Miia Rantala toteutti vaunun verhoilut. Vaunuseppä korostaa verkostojen ja kansainvälisten suhteiden tärkeyttä harvalukuisten ammattilaisten työssä.

Mäntynen käy mielellään perinneajotapahtumissa, joissa restauroidut vaunut saavat hevosen tai valjakon eteensä ja asianmukaisesti pukeutuneet kuskit penkeilleen.

”Kun historiallisen ajopelin edessä on hevonen tai valjakko ja ajuri, on se kuin aikakone. Silloin historialle tulee pulssi.”