

Krista Taipale-Kovalainen on ratsastuspiireissä tuttu nimi. Nuorena hän oli ikäluokkansa parhaita kouluratsastajia, ja ratsastusta hän on harjoittanut koko ikänsä.
Hän on ammatiltaan apteekkari, työuransa hän on tehnyt lääketeollisuudessa ja hän on farmasian tohtori, Vitabalans oy:n yksi omistaja ja hallituksen jäsen, kahden ratsastavan tyttären äiti sekä Turengissa sijaitsevan Equibalans-maneesin rakennuttaja.
Raviurheilussa hän on innokas harrastaja, joka ei ihan aina muista, koska hevonen on startissa.
”Kaikki lähti Alman emästä, joka oli mieheni serkulla pohjoisessa”, Taipale-Kovalainen aloittaa.
Tamma oli 12,6a-ajan juossut BWT Hardcore, jota Markku Puoskari oli varsottanut kilpauran jälkeen. Hän soitti Jari Kovalaiselle ja ehdotti, että hanki tämä hevonen ja teetä itsellesi varsa, voit tienata sillä.
Emäntä ei ideasta innostunut.
”Sanoin, että meidän talliin ei yhden yhtä ravurinluuskaa tule!” hän muistelee nauraen kahdeksan vuotta myöhemmin.
Mutta ei kestänyt kauaakaan, kun Kovalainen soitti Jämsästä, että pitääkö näitä juottaa matkalla. Hän oli ottanut aamulla vaimon trailerin, ajanut Paltamoon ja hakenut ravitamman.
Kun hän kotona pyysi apua hevosen purkamiseen trailerista, palaute oli yhä tylyä.
”Sanoin, että jos sä itse sen hait, saat itse sen ottaa poiskin”, Taipale-Kovalainen kertoo.

Mutta siihen hänen vastustuksensa loppui.
”Kun Alman emä tuli trailerista, mun hengitys salpaantui. Että voiko ravuri olla noin kaunis?”
Tamma astutettiin seuraavana kesänä, ja keväällä 2018 se sai Stonehardin oriista Il Villaggio. Nyt kuusivuotias ruuna on nyt kilpailuleasingissä Niki Finnströmillä ja Christa Packalénilla, ja se on tänä vuonna juossut 13 470 euroa ja ennätyksensä 12,6aly.
BWT Hardcore olisi astutettu heti uudelleen, mutta se jäi tyhjäksi. Keväällä 2020 mietittiin jo vakavasti tamman pois laittamista, kun ikääkin alkoi olla.
”Mutta sitten ajattelin, että ei hitto, kokeillaan vielä. Kirjoitin Google-hakuun ”Ravurioriit Suomi” ja menin BWT-tallin sivuille. Katsoin, että tuollahan on kiva etujalkojen liike ja valkkasin sen oriin, mikä Blue Harper Chip se oli. Sitten syntyi Alma”, Taipale-Kovalainen kertoo jalostusvalinnan tekemisestä.
Vielä näiden vuosienkaan jälkeen Ze On Alman isän, Harper Blue Chipin, nimi ei osu kerralla oikein.
Taipale-Kovalainen ei voi olla hymyilemättä miettiessään, kuinka heikosti hänen ajatuksen kanssa kasvattamansa ratsut ovat menestyneet verrattuna ainoaan ravuriin, jonka sukulinjoista hän ei ymmärrä vieläkään mitään.
”Ehkä sillä on ominaisuuksia, joita ravuri tarvii”, hän myhäilee.
”En myy Almaa millään rahalla. Se juoksee niin kauan kuin juoksee, ja sitten se jää siitokseen mulle. Silloin ehkä saan jotain konsultaatiota orivalinnassa.”
Kun tammavarsa sitten syntyi, se oli hieno ja nopea liikkeissään ja reaktioissaan.
”Kun käänsit pään, se oli jo laitumen toisessa päässä”, kasvattaja kertoo.
Varsa laukkasi paljon ja komeasti, jolloin hevosia katsomassa käyneet ystävät, ratsuihmiset, kysyivät ihastuneina, että mistä isästä.
”Masennuin, kun jouduin sanomaan, että tää on vain ravuri”, Taipale-Kovalainen paljastaa.
Varsa meni opetukseen Jyrki Tammimetsälle. Hän kehui tammaa ja laittoi treenivideota.
”Kysyin, että ai menettekö te yksin näillä, ilman seuraa. Mutta se olikin ollut positiivinen ongelma: Alma meni niin lujaa, että muut eivät mahtuneet samaan kuvaan”, Taipale-Kovalainen kehaisee.

Tammimetsältä varsa siirtyi Christa Packalenille, jonka Taipale-Kovalainen tunsi aiemman kimppahevosen ansiosta. Se oli apteekkarien yhteinen hevonen, joka ei oikein pärjännyt, eikä nimikään jäänyt mieleen. Mutta valmentaja jäi.
Taipale-Kovalainen kertoo haluavansa nähdä maalaisjärkistä ja hevoslähtöistä toimintaa, ja sitä Packalenilla oli tarjota.
Valmentaja sai vapaat kädet treenaamiseen ja kilpailuttamiseen. Ainoat ohjeet olivat, että säästeliäästi, mahdollisimman pitkä ura, eikä ratatallissa.
Kaksivuotiskaudella tamma juoksi kaksi starttia ja voitti niistä yhden. Seuraavan vuoden 12 startista tuli neljä voittoa ja 54 800 euroa rahaa. Tänä vuonna voittoja on sama määrä, ja rahaa on kertynyt pientä vaille 30 000 euroa.
”Se on tuuripeliä kanssa. Muutama kisa on mennyt niin, että se on joutunut jonnekin pussiin ja sitten pidetty pussissa. Monta palasta pitää mennä kohdalleen, että se voitto sieltä tulee”, Taipale-Kovalainen miettii.
Huonoa tuuria on ollut kosolti. Nelivuotiaiden tammojen suurimmassa kisassa Villinmiehen Tammakilpailussa Ze On Alma menetti hyvän sijoituksen laukattuaan loppusuoran alussa jouduttuaan hakaukseen kilpakumppanin kanssa. Porin St Legerin karsinnoista se joutui jäämään pois kuumeen takia.
Taipale-Kovalainen painottaa menestyksessä Packalenin merkitystä: hänen valmennuksessaan tamma on saanut parhaan mahdollisen treenin ja hoidon.

Seinäjoelle kasvattaja-omistaja ei ole lähdössä katsomaan, vaan auton nokka suuntaa Ypäjälle estekilpailuihin tyttären kanssa.
Kotona omassa tallissa on kahdeksan hevosta, joista oma on Hot Casanova, Suomea EM-ja MM-kilpailuissa Mikaela Soratien kanssa edustanut grand prix -tason kouluratsu. Yksi nuori estehevonen on Saksassa Johanna Pohjosen tallilla treenissä ja muita tulevaisuuden ratsutoivoja ovat Anne Niemeltä otetut kaksi kouluhevosvarsaa. Tyttärillä on omat kilparatsut. Menestystä on vuosien varrella tullut, mutta kulunut kesä oli haastava.
”Mutta ajattelen, että jatkuva menestyminen nuorella iällä ei ole hyvästä. On opittava myös käymään läpi pettymyksiä turvallisessa ympäristössä”, Taipale-Kovalainen pohtii.
Ze on Alman myötä hänen kiinnostuksensa koko ravialaa kohtaan on kasvanut suuresti.
”Olen tosi iloinen, että olen Alman kautta tutustunut siihen. Se on aika hieno maailma”, hän sanoo. ”Jos olisin nuorempi, olisin kyllä voinut hurahtaa monteen.”
Ze on Almasta hän on saanut muutaman ostotarjouksenkin, mutta tarkoituksena on pitää jalkaa ravimaailman oven välissä.
”En myy Almaa millään rahalla. Se juoksee niin kauan kuin juoksee, ja sitten se jää siitokseen mulle. Silloin ehkä saan jotain konsultaatiota orivalinnassa”, Taipale-Kovalainen hymyilee.