

Jonna Aaltonen ja Laxton For U voittivat ryhmän V tuloksella 69,898 prosenttia ja Laura Kangasniemi ja Goldprins ryhmän IV tuloksella 67,055 prosenttia. Molemmille ratsastajille kyseessä oli ensimmäinen arvokilpailumitali. Molempien luokissa oli mukana viisi ratsukkoa.
Aaltonen oli tyytyväinen rataansa. Laukassa hevonen oli tosin sen verran menossa, että ratsastaja päätti ottaa varman päälle.
”Joskus on parempi ottaa turvaseiska kuin nelonen, kun tulee joku pukki matkaan mukaan”, hän perustelee.
Hän selittää, että jos Laxton for U välillä vähän pukittaa, kyse on positiivisesta innokkuudesta
”Mutta tuomarit eivät sitä arvosta”, hän hymähtää.
Aaltonen kertoo, että Laxton for U on voimistunut viime vuodesta, ja voima tuo näyttävyyttä parempia siirtymisiä ja suoritusvarmuutta.
Pelkkää aurinkoa alkukausi ei silti ole ollut, sillä autoimmuunisairaudesta kärsivä ratsastaja on välillä joutunut ottamaan vauhtia ambulanssilla vakavan päänsäryn takia.
”Kuutta eri lääkettä tarvittiin, ennen kuin siitä päästiin”, hän huokaa.
Ongelman perussyy on, että sairaus on laskenut jaksamista ja toimintakykyä, mutta Aaltosen on tehtävä paljon töitä rahoittaakseen kansainvälisen urheilun. Niinpä hän joutuu koko ajan tasapainottelemaan riskirajoilla siinä, mitä keho kestää. Jos nukkuminen käy huonoksi, ja niska-hartia-seutu pääsee menemään lukkoon, paha migreeni iskee helposti.

Myös Kangasniemelle PM-mitali oli ensimmäinen. Ratsukko on valmentautunut talven ajan Saksassa, ja pari saapui Suomeen kesäkuun alussa.
”Hyvä mieli. Hevonen liikkui kivasti ja rennosti, mihin on pyritty. Treeni on tuottanut tulosta, ja saadaan tuotua radallekin ne asiat, mitä tehdään kotona”, Kangasniemi sanoo.
Ratsastajalla itsellään oli etenkin verryttelyssä murheena spastisuus, jossa oikealla puolella kehoa ja etenkin oikeassa jalassa on tärinää ja epätasaisuutta.
”Normaalia, kuuluu kuvioon”, ratsastaja kuittaa.
Herkkä hevonen toki reagoi tähän. Kangasniemi selittää, että spasmien tullessa hän irrottaa jalan jalustimesta, kävelee ratsain ja yrittää nollata jalan tilanteen. Hevoselle taas kerrotaan hyvällä ratsastuksella, että ei ole mitään hätää.
”Pitää ratsastaa ja tehdä kaikki hyvin niin, että hevonen on tyytyväinen, että sillä on helppo ja turvallinen liikkua”, Kangasniemi kertoo.
Hän painottaa, että kilpailusoritus kyllä onnistui.
”Kaiken kaikkiaan oli hyvä fiilis”, hän sanoo.
Pararatsastajat jatkavat kilpailemista perjantaina joukkueohjelmassa ja lauantaina kürissa. Suomella ei kuitenkaan ole parajoukkuetta lauantaille, koska ryhmän I-III-ratsastajia ei ole riittävällä tasolla, ja joukkueeseen vaaditaan yksi sen ryhmän ratsastaja.