Suomenratsukasvatus uusissa puissa – yli neljännes kauden astutuksista tehtiin jalostusarvostelemattomilla oriilla

Toisin kuin raveissa, ratsastuksessa suomenhevonen saa kilpailuoikeuden riippumatta siitä, onko isäori jalostusarvoteltu vai ei.

Hippoksen tilastojen mukaan muille kuin juoksijasuunnan oriille tammoja kertyi yhteensä 471 kappaletta. Mukana on myös joitain tammoja, joille yritettiin kauden aikana useampaa oria.

Muista kuin juoksijasuunnan astutuksista 42 prosenttia tehtiin ratsuiksi kirjatuilla oriilla. Pienhevosia oli 15 prosenttia, työ ja käyttösuunnan hevosia 16 prosenttia ja ei-jalostusarvosteltuja oriita jopa 28 prosenttia. Mukana lienee toki myös jokunen astutus, jossa on tehty ravihevosta kotisiitospykälällä eli käyttäen omaa oria omalle tammalle.

Pienhevossuunnan suosituimmalla oriilla Riikin Taalerilla (Tintin Timjami – A.T. Unikuva) tammoja oli yhteensä 14 astutuksen verran ja kulomustalla 138-senttisellä Pisara Vihtorillakin (Postipoju – Tussarin Luonnos) oli 15 tammaa.

Työ- ja käyttöhevossuunnalta suosituimpia olivat oriit Pippurinen (Jalopeno – Lennon Poika), Valkeakuulas (Voiveikko – Feeliks Kuu) ja 5-vuotiaiden laatuarvostelukakkonen Ypäjä Rokki (Ponuveikko – Samuli), jotka kaikki keräsivät seitsemän tammaa.

Suosiossa oli myös kaksi oria, joita ei vielä ole jalostusarvosteltu. Niistä 3-vuotias Metkuttaja TS (Porttikielto – Kelmi) sai 16 tammaa. Se pärjäsi keväällä laatuarvostelukarsinnoissa ja syksyllä voittikin ikäluokkansa. Toinen paljon tammoja saanut oli Ilolan Ristiässä (Kuningas Ässä – Ilo-Ilmari), jolle on merkitty 12 laidunastutusta.

25 ei-jalostusarvosteltua oria astui vain yhden tamman.

Rannan Ruhtinas ja Linda Kulmala ovat voittaneet mestaruuksissa kaksi kultaa ja yhden hopean. Rannan Ruhtinas oli 17 tammallaan yksi kauden suosituimmista suomenratsuoriista. Kuva: Miia Lahtinen

Ratsusuunnalle jalostukseen hyväksytyistä oriista suosituin oli Hiljalan Fantom (Ilo-Ilmari – H.R. Vihuri) 22 tammalla. Sen omistaja Sari Haapamäki on iloinen oriinsa tammamäärästä. Hän painottaa, että ei näe astutustilastoja minkään tason kilpailuna, jossa joku ori olisi voittaja.

”Tässähän on kyse siitä, että jalostusvalinta vastaa sitä, mitä haetaan”, hän sanoo.

Hän toteaa, että käyttösuunnan oriiden myötä tilanteesta on tullut todella mielenkiintoinen.

”Nyt tammanomistajalla on varaa valita. On pientä ja isoa, erilaista tyyppiä ja värinkin perusteella voi valita”, Haapamäki kiittää.

Hän kertoo, että Fantomin tammojen omistajilla on ollut hyvin monenlaisia toiveita.

"Yksi haluaa ystävän, yksi jalostusoriin, yksi tähtipäisen tamman, yksi hevosen ajelutuksia varten edellisen hevosen seuraajaksi ja yksi kenttähevosen tyttärelle", Haapamäki luettelee hymyillen.

"Se kertoo suomenhevosen monipuolisuudesta. Niistä on melkein mihin vaan. Itse näkisin, että Fantissa sen monipuolisuus, keveys, ryhti ja koko ovat niitä asioita, jotka ovat saaneet tammanomistajat siitä kiinnostumaan.”

Hiljalan Fantom on nelinkertainen kenttämestari Veera Peltokankaan kanssa, ja viime kauden se on kilpaillut koulua vaativa A -tasolla asti Irina Kokon kanssa. Haapamäki kertoo, että ori saa nyt valmentautua ja kilpailla rauhassa talvikauden Kokon kanssa, mutta astutuskauden se on taas kotona Keski-Suomessa. Kisakauden 2025 suunnitelmat selviävät, kun tiedetään muun muassa se, missä ja milloin koulumestaruudet ovat.

15-vuotiaaksi kääntyvän oriin kenttäura sen sijaan saattaa olla jo ohi. Omistaja miettii, että ori varmasti kilpailisi mielellään kenttääkin, mutta ratsastajaa ei nyt ole, kun sekä Salla Aario että Veera Peltokangas vaikuttavat ulkomailla.

”Uuden ratsastajan kanssa pitäisi kerätä kvaalit alusta asti, ja onhan se jo ehtinyt näyttää kykynsä”, Haapamäki sanoo.

Kakkonen 19 tammalla oli Johanna Vainion kanssa kilpaileva Loiste Priimus (Säkkärän Sälli – Pilven Poika). Kulunut kausi kuitenkin pyhitettiin melkein pelkästään astumiselle.

Oriin omistaja Minna Maunola on onnellinen.

”Jännityksellä odotellaan, millaisia varsoja tulee”, hän kommentoi.

Ensi vuoden suunnitelmat ovat vielä auki. Maunola pitää mahdollisena, ettei ori ehkä olisi jalostuskäytössä.

”Olisiko nyt aika keskittyä kilpailemiseen? Pohdimme myös sperman pakastusta”, hän kertaa.

Kilpailemista on tarkoitus jatkaa Vainion kanssa.

Kaisu Västinsalo pitää oriasemaa Kuortaneella.  Kuva: Miia Lahtinen

Myös Kaisu Västinsalo on tyytyväinen kaksinkertaisen estemestarinsa, vanhan mallin työkantakirjaankin kirjatun Rannan Ruhtinaan tammamäärästä. Rannan Ruhtinaan palveluita käytti kauden aikana 17 tammaa.

”Ransu jatkaa kausi kerrallaan orihommia. Pitää muistaa, että se on jo 16-vuotias ensi kaudella, ja näistä kun ei tiedä, miten sperma toimii, kun ikää tulee. Vielä on superhyvää ollut. Toinen asia on se, että pihassa on kahdeksan nuorta oria, joihin panostus suunnataan ensisijaisesti. Eli jos Ransua alkaa vanhuuden myötä ahdistaa ne nuoret, niin se on sitten sille ruunaus suorilta”, Västinsalo kertoo.

Myös Metkuttaja TS on hänen hevosensa. Västinsalo lupaa, että ensi kaudella Metkuttaja TS myös kirjataan, jos se vaan saa pysyä terveenä.

”Metkuttaja palasi just lomalta, ja eiköhän se kohti kantakirjausta ala valmistautua nyt. Joko ratsuksi tai käyttösuunnalle. Kuvat olivat priimaa, samoin hampaat. Suunta päätetään, kun näen, miten treenit etenee. En lähde uittamaan sitä okseriin, jos itsevarmuus tai skouppi eivät piisaa helposti suorittaa. Vähintään työkantakirjaan sen saa, sen tehtävät se suorittaa ajaen tai selästä jo nyt”, Västinsalo kommentoi.

Hän itse näkee Metkuttajan enemmän askellajihevosena kuin hyppääjänä, mutta toisaalta vasta ensi kaudella päästään näkemään hypyt ratsastajan kanssa.