Ei hevosia laitumelle pakkasyön jälkeen – tutkija muistuttaa fruktaanin vaaroista
Hevostietokeskuksen ruokintaan erikoistunut tutkija Heli Suomala kehottaa välttämään hevosten päästämistä laitumelle niinä päivinä, kun maa on huurussa.
Hevosen on hyvä olla laitumella, mutta ei milloin tahansa. Kuvituskuva. Kuva: Ville ToivonenHeli Suomala (MMM) toteaa, että erityisesti pakkasöiden jälkeen nurmikasvusto voi olla hyvin sokeripitoista. Syksyllä nurmikasvit alkavat valmistautua talven varalle ja seuraavaan kasvukauteen. Kun lämpöä ei ole riittävästi, kasvin energia ei enää kulu kasvuun, vaan sitä varastoituu erityisesti kasvin tyviosaan fruktaanina.
Se voi olla hevoselle haitallista, koska fruktaani ei pilkkoudu vatsalaukussa tai ohutsuolessa, vaan jatkaa umpi- ja paksusuoleen, missä se saattaa aiheuttaa suoliston toimintahäiriöitä.
Joskus lyhytkasvuisen laitumen myötä hevonen tulee myös syöneeksi maa-ainesta, ja syyslaitumen kuolleista kasvinosista se saattaa saada haitallisia homeita.
”Jäisen nurmen syöminen on riski kaikille hevosryhmille. Erityisesti riskiryhmässä ovat lihavat ja metaboliset hevoset”, Suomala kertoo.
Jos lämpötila on alle plus viiden asteen, ei laiduntaminen yleensä ole enää järkevää.
”Täytyy ajatella hevosta ja myös laidunta.”
Kasvilajien kylmänkestävyys vaihtelee. Esimerkiksi timotei ja nurminata ovat kylmänkestäviä kasveja.
Tutkija muistuttaa, että myös laitumen seuraaville kasvukausille on hyvästä, ettei hevosia pidetä siellä tallaamassa tai rikkomassa maata, ellei aluetta olla uudistamassa. Alueen kuormitusta voidaan pienentää laidunaikaa lyhentämällä.
”Täytyy ajatella hevosta ja myös laidunta”, hän sanoo.
Laitumella pitäminen toki tuo hyviä asioita hevosten elämään.
”On vapaampi liikkuvuus, pureskelua, lajitovereiden seuraa”, Suomala luettelee.
Tutkitusti ähkyjen määrä lisääntyy syksyisin eri puolilla maailmaa. Suomala arvioi sen johtuvan siitä, että silloin hevosenpidossa tapahtuu useita muutoksia yhtä aikaa. Ruokinta vaihtuu, ja tasaisen liikunnan määrä usein vähenee. Laidunnurmi on kuivaa heinää tai säilöheinää vesipitoisempaa, jolloin ravinnosta saatavan veden määrä muuttuu.
Ongelmien ehkäisemiseksi Suomala neuvoo totuttamaan hevoset vähitellen sisäruokintakauden rehuihin ja kiinnittämään syksyllä erityistä huomiota juomiseen.
Jos hevonen on herkkä suolistoltaan, asteittaiseen totutukseen sisäruokintaan kannattaa käyttää vielä tavallistakin enemmän aikaa. Jos hevonen silti reagoi, Suomala neuvoo miettimään ensimmäisenä korsirehun laatua.
“Rehuanalyysista kannattaa tarkistaa heinän D-arvo eli sulavuus”, hän muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
