Victoria Aro on asunut Suomessa jo 10 vuotta. Tuloksia on syntynyt, kun Aron lapsuuden ja nuoruuden hevososaaminen on saanut lisäpontta Stella Hagelstamin hevosen motivaatiota korostavasta koulutusfilosofiasta
Victoria Aron isä on venäläinen kenttäratsastaja Valeryi Martyshev, ja tytär nousi hevosen selkään ollessaan alun toisella kymmenennellä.
”En koskaan halunnut ratsastaa ponilla”, Aro kertoo.
Hän puhuu aika hyvää suomea, höystettynä muutamilla englanninkielisillä ilmauksilla.
Hänen perheensä asui Moskovassa, lähellä suurta, vuoden 1980 olympialaisia varten rakennettua hevosurheilukeskusta.
Alussa tyttö hyppäsi esteitä ja meni kenttää, mutta kaaduttuaan nuoren hevosen kanssa esteillä hän kadotti etäisyysarviointikykyään, ja hän siirtyi kouluratsastukseen 12−13-vuotiaana. Häntä valmensi erittäin taitava Irina Zuikova, Rainer Klimken oppilas.
”Hän iloitsi, että nyt sain vihdoin Victorian koulupuolelle”, Aro hymyilee.
Aro kilpaili Venäjällä parhaimmillaan pikkukierrostasolla. Valmentajalleen hän on paljosta kiitollinen.
”Valitettavasti hän kuoli jo vuonna 2010. Hän antoi minulle oikean maun kouluratsastuksesta, eli ajatuksen, että ratsastuksessa kyse on yhteistyöstä. Tarkoitus on mennä hevosen kanssa, eikä hevosta vastaan”, Aro sanoo.
Keskuksen kaikkiaan 150 hehtaarin alueella asui 220 hevosta ja monia ja monenlaisia ammattilaisia.
”Siellä oli aina paljon actionia, erilaisia hevosia ja erilaisia valmentajia. Se oli hyvä alku ja tosi mielenkiintoinen ympäristö kasvaa. Siellä näit myös huonoja esimerkkejä, jolloin ajattelin, että en halua tehdä noin, haluan olla parempi”, Aro sanoo.
Vuonna 2014, 26-vuotiaana, Aro muutti Suomeen elektronisen musiikin parissa työskentelevän suomalaisen miehensä mukana. Suomessa hän alkoi heti työskennellä erilaisilla pienillä talleilla.
”Mitään ei ollut valmiina. Ratsastin ravureita, poneja, suomenhevosia. Vain kovalla ja hyvällä työllä pääset tekemään sitä, mitä haluat. Sen opin jo kotona, koska vaikka vanhempani olivat mukana hevosurheilussa, heillä ei ollut mahdollisuutta ostaa hevosia, vaan oma osaaminen piti näyttää sponsoreille”, Aro kertoo.
Aron tie vei Lahan talleille, jossa hän ehti työskennellä vuoden. Sitten hän kuuli Hagelstamilla aiemmin työskennelleeltä Sara Lehtilältä, että Stella Hagelstamilla on avoinna työpaikka, jossa olisi mahdollisuus ratsastaa nuoria hevosia. Aro sai paikan, ja yhteistyö lähti rullaamaan. Nyt yhteistyötä on takana viisi ja puoli vuotta. Aro hoitaa Hagelstamin kilpahevosia, ratsastaa nuoria hevosia ja huolehtii tallilla laajasti eri asioista.
”Täällä on upeaa ja hauskaa! Tämä paikka tuntuu kuin kodilta, ja ihminen haluaa, että kotona asiat ovat järjestyksessä. Siksi mielestäni on parasta, kun työpaikka on kuin koti”, Aro selittää.
Aro kertoo, että ratsastuksessa grand prix -tasolle nouseminen ei ole hänen suuri unelmansa, vaan hän haluaa ennemmin ratsastaa nuoria hevosia korkealla tasolla. Isoin unelma onkin täyttymässä pian, sillä Hagelstam lähettää Aron ja 6-vuotiaan Hagels Rosophian nuorten hevosten MM-kilpailuihin Hollannin Ermeloon.
”Se oli mun iso haave, ja se toteutuu 1,5 viikon päästä. Ja kun se toteutuu, pitää miettiä, mitä seuraavaksi. Se on ratsastaa niissä kilpailuissa seuraavalla kerralla paremmin”, Aro kertoo nauraen.
Hän korostaa, että kaikkein tärkeintä nuorten hevosten kanssa on oppia motivoimaan ne niin, että ne haluavat mennä, tehdä ja esiintyä.
”Että ne tekevät töitä ilolla ja luottavat sinuun”, Aro selittää.
Hevosen motivaation merkityksen hän on oppinut nimenomaan Hagelstamilta.
”Ja olen siitä niin kiitollinen. Monet eivät pysty ajattelemaan asioita hevosen psykologian kannalta. Iloinen hevonen esiintyy hyvin radalla. Liika jännittyminen tai hitaus radalla kertovat huonosti tehdystä pohjatyöstä”, Aro sanoo.
Sama asia koskee kaikkia hevosia, niin Hagelstamin tallin Suomen hienoimpia ratsuja kuin vaikka urheilullisesti vähäisempiä suomenhevosia.
”Suomenhevosethan ovat erittäin hauskoja, niin kovia tekemään töitä ja hyvin motivoituneita! Pidän vieläkin hauskaa ratsastamalla ystäväni suomenhevosella”, Aro paljastaa.
Ermelossa Aro edustaa ratsastajana Suomea, sillä hänen hevosensa ovat Finnish Warmblood -hevosia ja Aro myös on Suomen kansalainen. Suomen ja Venäjän rajan sulkeutuminen sodan takia on hänelle arka asia.
”En pääse käymään siellä, eivätkä vanhempanani tule nuoremmiksi”, hän sanoo surullisena.
Mutta juuri nyt ajatukset suunnataan Hollantiin.
”Voittoa sieltä ei tule, mutta tämä on minulla tosi iso juttu. Olen ratsastanut Hagels Rosophiaa alusta asti, ja on niin upeaa päästä näyttämään sitä hevosta”, Aro sanoo.
Suomea nuorten hevosten MM-kilpailuissa edustaa myös Mikaela Soratie 7-vuotiaalla FWB-ruunalla Legend Dynamite (Dante Weltino - Rotspon).
