Radanhoidon järeää kalustoa edustavat ruotsalaislanat, joita Suomen eri radoille on viime vuosina hankittu. Kuva: Jaana Kankaanpää
Ratamestarin herätyskello soi jopa puolen tunnin välein läpi yön, kun ravit ovat tulossa – ”Verenpainelääkitys on lähes jokaisella”
Ravi-iltana yhden miehen niskassa on isot paineet. Raskaan työn vuoksi vaihtuvuus alalla on suurta, kertoo ratamestari Juha Keskimaunu.TilaajalleEspoo
Juha Keskimaunu on vastannut Vermon raviradasta vuoden 2009 joulukuusta lähtien. Kuva: Jaana KankaanpääSuomessa on perinteisesti järjestetty ravit vuoden kaikkina muina päivinä paitsi jouluaattona ja joulupäivänä. Radalla kilpailevat arvokkaat huippu-urheilijahevoset ja peleissä pyörii paljon rahaa, joten vaatimukset ratojen kunnolle ovat kovat.
Ratamestarien haasteet vaihtuvat vuodenaikojen mukana. Kesällä rata ei saisi päästä kuivumaan, syksyllä ja keväällä se ei saisi päästä jäätymään, sateellakin sen täytyisi pysyä pitävänä ja rospuuttoaikanakin tasalaatuisena.
Suomessa on 19 maakuntarataa, joista päärata on Espoon Vermo. Pääradan ratamestarina työskentelevä Juha Keskimaunu on ratamestarikunnan kokeneimpia ja arvostetuimpia.
”Titteli on komea, mutta kai tämä käytännössä on talonmiehen työtä”, Keskimaunu väittää.
Keminmaalta kotoisin olevan Juha Keskimaunun työura on ollut varsin poikkeuksellinen. Nuorena hän työskenteli toistakymmentä vuotta poliisina, kilpaili sen jälkeen ammatikseen raviurheilun parissa ja siirtyi lopulta hevosen rattailta traktorin puikkoihin.
”Eiköhän näihin hommiin aina lähinnä ajauduta”, Keskimaunu olettaa.
”Virkavuodet ovat ehkä auttaneet siinä, että koheltaminen on jäänyt vähemmälle.”
Ratamestarin työhön Juha Keskimaunu päätyi sattumalta. Hän työskenteli Forssan raviradalla tallilla, jonka omistajien yritys vastasi myös radan hoidosta.
Kun rataa hoitamaan palkattu henkilö jätti saapumatta töihinsä, myös ratamestarin työt jäivät tallin vastuuvalmentajan Pasi Rytkösen ja Juha Keskimaunun harteille.
”Ruvettiin hoitamaan rataa muun homman ohessa. Kumpikaan ei osannut mitään, vaikka kovasti oltiinkin tietävinämme”, muistelee Keskimaunu.
Kahden työn tekeminen alkoi pian väsyttää molempia.
”Aika nopeasti homma meni siihen, että Pasi jatkoi tallilla ja minä otin radan hoitamisen päätyökseni.”
Keskimaunu työskenteli pari vuotta Forssan ratamestarina. Sen jälkeen hän oli pätkän muissa töissä, kunnes tuli ratamestariksi Vermoon.
Pääradalla hän oli pari kuukautta yhtä aikaa edeltäjänsä, pitkään Vermon radasta vastanneen Ilmo Kalatien kanssa. Kun tämä jäi eläkkeelle, Keskimaunusta tuli ratamestari.
Vermossa Keskimaunu on työskennellyt nyt reilut 15 vuotta. Espooseen muuton aikaan hän luopui kilpailemisesta ja hevosten pitämisestä. Vermon vuosinaan hän on ajanut vain yhden kilpailun, sekin vähän kilpaa ajavien, mutta alalla muuten tunnettujen ravi-ihmisten haasteajossa.
”Tämän työn ohella ei ole järkeä pitää omia hevosia. Siinä tulee äkkiä eripuraa, jos on itse raveissa harrastamassa ja sillä aikaa oma rata pääsee jäätymään. Vermossa ravipäivätiheyskin on sellainen, että hevosten pitäminen olisi käytännössä hankalaa.”
”Ravimaailman kaikki paineet luodaan yhtenä iltana yhden miehen niskaan.”
Tänä vuonna Vermossa ajetaan 43 ravipäivää. Sen lisäksi radalla on valmennustoimintaa vuoden jokaisena päivänä, joten olosuhteiden odotetaan olevan aina kunnossa.
Juha Keskimaunu vastaa radasta ja kiinteistöistä apunaan viime vuonna Vermossa aloittanut Jaakko Salminen. Aiemmin apulaisia oli kaksi. Kun he jäivät eläkkeelle, tilalle palkattiin säästösyistä vain Salminen.
Varsinainen kilparadan kunnossa pitäminen on pitkälti Keskimaunun omissa näpeissä.
”Kun on ratamestarin homman ottanut, jotenkin tekee mieli kantaa vastuuta. Varmaan tämä on enemmän elämäntapa.”
Juha Keskimaunu on yhdessä vaimonsa Susannan ja isänsä Juhanin kanssa kasvattanut kolmesti kuningatarkisan voittaneen Saaga S:n. Viimeisen tittelinsä Matti Nisosen ajama Saaga S juoksi Keskimaunun kotikentällä Vermossa vuonna 2017. Kuva: Anu LeppänenKeskimaunun työmatka mitataan metreissä, sillä hänen kotinsa on Vermon katsomorakennuksessa.
Varsinkin kun sää sahaa nollan molemmin puolin, ratamestari joutuu olemaan lähes koko ajan valmiina töihin. Näillä keleillä Keskimaunu kertoo laittavansa itselleen herätyksen läpi yön puolen tunnin tai tunnin välein.
”Pomppaan ylös, vilkaisen lämpötilaa ja ilmankosteutta ja sitten lähden töihin tai rupean uudestaan nukkumaan”, hän kuvailee.
”Pelkkä lämpötilan seuraaminen ei riitä. Vaikka olisi pari astetta plussaa, mutta ilmankosteus on 50 prosenttia, paikat voivat olla aamulla umpijäässä. Ja vaikka olisi aste pakkasta, mutta ilmankosteus on 99 prosenttia, rata ei mene jäähän.”
Kun takana on jo 15 vuotta saman radan mestarina, Keskimaunu on oppinut tuntemaan työmaansa varsin hyvin.
”Virkavuodet ovat ehkä auttaneet siinä, että koheltaminen on jäänyt vähemmälle. Ei koko yön valvominen mitään auta, mutta siihenhän homma menee, jos ei ole hyviä unenlahjoja. Minulla onneksi on.”
Juha Keskimaunun käytössä on muun muassa useita erilaisia lanoja sekä kaksi huoltoleasing-sopimuksella olevaa traktoria. Isompi niistä on Valtra Q265. Kuva: Jaana KankaanpääRatamestarillekin työ on vain työtä, mutta usein sitä tehdään yrittäjäasenteella.
”Sikäli työ on samanlaista kuin ravivalmentaminen, että työaikoja ei ole. Mutta tässä työssä on sentään kuukausipalkka eli turvattu toimeentulo.”
Ratamestarin työn kuormittavuutta lisäävät suorituspaikan kunnosta nousevat paineet, joten tekijät tuppaavat alalla vaihtua tiuhaan.
”Tämä on omanlaisensa ammatti, joka vaatii tietynlaista suhtautumista. Kritiikkiäkin täytyy kestää tai vähintään sietää.”
Ratamestareiden ajoittain saamaa kritiikkiä Keskimaunu pitää osittain kohtuuttomana. Vastuu ja paine kuuluu työhön, mutta hän peräänkuuluttaa myös suhteellisuudentajua.
”Ravimaailman kaikki paineet luodaan yhtenä iltana yhden miehen niskaan”, Keskimaunu muotoilee.
”Verenpainelääkitys on suunnilleen joka ratamestarilla, ja kaksi kollegaa on saanut aivoverenvuodon.
Parhaimmillaan ratamestarin työ on Keskimaunun mukaan keväällä. Talvi on takana ja maassa on vielä niin paljon kosteutta, ettei rataa tarvitse vielä kastella.
”Ja onhan keväällä muutenkin fiilis aina korkealla sekä itsellä että muilla”, hän lisää.
Palkitsevimmat onnistumisen hetket saattavat taas liittyä huonoihin keleihin.
”Yleensä ravien jälkeen hymyilyttää, jos kelit näyttävät toivottomilta mutta radan saa silti turvalliseksi ja ajettavaksi. Palaute ei välttämättä ole yhtä positiivista kuin hyvillä keleillä, mutta oma työn jälki näkyy enemmän.”
Juha Keskimaunu
57-vuotias Vermon raviradan ratamestari.
Syntynyt Keminmaalla, asuu Vermossa.
Perheeseen kuuluu vaimo Susanna. Aiemmasta liitosta kolme aikuista lasta, kolme lastenlasta.
Ohjastajana yhteensä 839 kilpailua ja 50 voittoa. Edellinen startti vuodelta 2018.
Kasvattanut kaikkien aikojen parhaisiin suomenhevostammoihin kuuluvan kolminkertaisen ravikuningattaren Saaga S:n yhdessä vaimonsa Susannan ja isänsä Juhanin kanssa.
- Osaston luetuimmat
