

Suomen joukkueen ehdoton konkari on moninkertainen arvokisakävijä ja EM-kilpailuissa 2021 kuudenneksi sijoittunut Henri Ruoste. Myös hänen nykyinen hevosensa Tiffanys Diamond on ehtinyt kilpailla Pariisin olympialaisissa.
Tiffanys Diamond saapui asuinmaastaan Saksasta Ranskaan sunnuntaiaamuna, ehkä virkeämpänä kuin ratsastajansa.
”En ole enää 20-vuotias ja sen huomaa, jos ajaa yön yli”, Ruoste naurahtaa.
Hän halusi olla ajoissa kilpailupaikalla hevosensa kanssa, ja yöllä ajaminen moottoriteillä on sujuvampaa. Kuskina Ruoste ei itse ollut, mutta nukkuminen kuorma-autossa ei onnistunut.
Ruoste kertoo, että kaikki valmistelut ovat sujuneet hyvin. Hevosen kengitys on nyt kunnossa, joskin jos pohja on kovempi, tamma ei liiku yhtä pehmeästi ja pyöreästi kuin optimaalisella pohjalla.
Mutta vaikka kaikki valmistelut sujuisivat erinomaisesti, kilpailuissa vain se merkitsee, miten menee kahdeksan minuuttia kisaradalle, ratsastaja muistuttaa.
Sadetta on luvattu, ja se arveluttaa, sillä Tiffanys Diamond on herkkä muutoksille ja ympäristön tuomalle paineelle. Crozet’ssa verryttelyt ovat maneesissa, paitsi 10 viimeisen minuutin verryttely ratsastetaan ulkona, kuten myös kilpailurata.
Ruoste ei ole koskaan ratsastanut Tiffanylla sateessa ja hän huomauttaa, että itse sateen lisäksi tilanteeseen vaikuttaa yleisö sadetakkeineen ja -varjoineen.
”Jos kaikki menee pieleen, ei se ole sen ihmeellisempää.”
Ruoste on linjannut, että tämä vuosi on Tiffanyn kanssa vielä harjoittelua isoihin koitoksiin. Siksi hän on treenannut vain ensimmäisenä ratsastettavaa GP-ohjelmaa ja semifinaalin Grand Prix Special -ohjelmaa, mutta ei finaalin vapaaohjelmaa.
Ruoste laskee, että normaalitapauksessa ja virheettömällä ohjelmalla hän kyllä on 30 parhaan joukossa. 15 parhaan joukkoon pääseminen ei ole mahdottomuus, mutta Ruoste ei ole halunnut sekoittaa hevosensa päätä vapaaohjelman vaikeilla linjoilla ja yhdistelmillä. Hän näkee, että hevonen ei ole vielä siinä vaiheessa, että sen kanssa voisi ottaa niitä riskejä, mitä tarvitaan huippusijoituksiin.
Ruosteen mielestä koko kulunut kausi onkin hevosen kanssa enemmän harjoittelua kuin kilpailemista. Paras tulos on ollut 73.087 prosenttia. Se on suomalaisittain erittäin hyvä, mutta ei sitä, mitä Ruoste itse toivoo saavansa.
”Isommat kisat ovat niitä, joissa haluat olla kilpailukykyinen. Niitä voi harjoitella Aachenissa, Rotterdamissa ja mestaruuskilpailuissa, sillä kaikkialla muualla ympäristö on rauhallinen. Tämä on osa matkaa kohti sitä tavoitetta, minne haluan. Hevosten kanssa voit kiirehtiä, mutta niiden ehdoilla”, hän selittää.
Ruosteen suoritukset voivat nostaa hänet hyvin korkealle, mutta hän painottaa, että herkän hevosen kanssa asiat voivat mennä myös toisin.
”Jos kaikki menee pieleen, ei se ole sen ihmeellisempää. Urheilullisesti se ei ole sitä, mitä toivon, mutta se on osa urheilua ja urheilua eläinten kanssa. Virheet tulevat nopeasti”, hän toteaa.

Matilda Schmechel on arvokisojen ensikertalainen, ja hänen koko uransa GP-tasolla on erittäin lyhyt. Kun moni kokeneempi ratsastaja on sivussa, hän otti mielellään vastaan edustustehtävän.
Espanjassa asuva Schmechel saapui hevosensa, espanjalaisori Zagal Azoresin kanssa Ranskaan jo perjantaina. Aiemmalla pidemmällä kilpailumatkalla kävi ilmi, että ori syö matkalla huonosti, joten siihen on kiinnitetty erityistä huomiota. Nyt ori onkin syönyt ja juonut hieman paremmin.
Schmechel toivoo ratsastavansa Ranskassa samanlaisia prosentteja, mitä on saanut tähänkin saakka. Ratsukko on tehnyt useita GP-ratoja 68 prosentin tuloksilla.
”Ei tähän ehtinyt mitään magic-juttuja, mutta toivon, että olisi puhdas rata, hevonen olisi pohkeen edessä ja reagoisi hyvin. Ei sen suurempia odotuksia”, hän sanoo.
Schmechel naurahtaa kertoessaan, että ensimmäisissä harjoituksissa tuntui kyllä siltä, että hän ei sovi ympäristöön.
”Kun tulin, ensimmäinen ajatukseni oli, että mitä mie nyt teen täällä keskellä superihmisiä! Mutta se kesti pari minuuttia, pääsin siitä ohi ja pääsin ihan hyvin treenaamaan”, hän sanoo.
Hän kertoo, ettei yleensä jännitä kilpailuissa, koska kotona on niin paljon stressiä ja huolehtimista. EI hän nytkään usko jäätyvänsä, mutta toki tilanne on erilainen kuin koskaan aiemmin.
”Täällähän on oikeastaan koko maailma katselemassa”, hän huokaa.
Mahdollisesta sateesta hän ei ole huolissaan, sillä se saattaa jopa olla luotettavalle ja joskus rauhalliselle Zagal Azorekselle parempi kuin oikein kuuma ilma.

Hollannissa asuva Joanna Robinson astui maajoukkuetehtäviin viime vuonna, suoraan olympialaisiin. Tällä kaudella hän on kilpaillut vain kertaalleen, mutta silloin heti ratsukolle kelpo prosentein 67,891.
”Kilpailuita tuli edelliskaudella ja sitä edellisellä niin paljon, että en ole tästä huolissani”, Robinson toteaa kauden vähäisestä kilpailumäärästä.
Hänen tavoitteenaan on mahdollisimman virheetön rata, jossa on kehitystä tietyissä asioissa. Kotityöskentelyssä on menty eteenpäin viime vuodesta, hän kertoo.
”Meillä on edellytykset tehdä paremmin kuin viime kaudella, mutta näkyykö se sitten radalla Crozet’ssa?” hän miettii.
Sadekeli ei lähtökohtaisesti haittaa, kunhan rata ei tule liukkaaksi tai tarttuvaksi.
”Me ollaan säänkestäviä”, Robinson lupaa.
Tänään tiistaina Ranskassa on edessä eläinlääkärin tarkastus. Keskiviikkona ja torstaina Ranskassa ratsastetaan GP-luokka, jonka perusteella jaetaan joukkuemitalit. Sen lähtöjärjestys ei ole vielä selvillä.
Perjantaina ratsastetaan semifinaali, johon pääsee 30 parasta. 18 parhaan finaali on edessä sunnuntaina.