Kasilias on varovainen ja kuuliainen.
Jone ja Sani ostivat kaksi vuotta laitumella lomailleen hevosen – vuotta myöhemmin se hyppäsi EM-finaalissa nollaa
Sani Illin ratsastama Kasilias Eas Sho Z on niin hieno hevonen, että isoveli on siitä hieman kateellinen.Tilaajalle
Kasilias Eas Sho Z ei ehkä voittaisi hevosten kauneuskisoja, mutta urheiluominaisuuksia riittää.16-vuotias Sani Illi palasi sunnuntai-iltana Saksan kotitallilleen Beerbaumeille iloisella mielellä. Lauantai-iltana tunnelmat olivat olleet vielä toiset, kun Suomen juniorijoukkue menetti Euroopan mestaruus -kilpailuissa pronssimitalin yhden pudotuksen takia.
Sunnuntaina ajatukset olivat myös joukkuekilpailun suhteen positiivisemmat.
”Se oli silti meiltä tosi hyvä. Ei varmaan ikinä ennen olla oltu niin hyviä”, Sani Illi miettii. ”Aina kun tiimissä menee, ei ole väliä, kuka sen virheen tekee. Kaikki supportaa (tukee) tiimiä. Me tehtiin se, mikä pystyttiin.”
Sunnuntaina tuntui kuitenkin mukavalta lähteä finaaliradoilla kokonaan ilman joukkueen tai sijoituksen tuomia paineita.
”Sai vetää itsensä vuoksi”, Illi kuvaa.
Sijalta 30 finaaliin lähtenyt Illi teki sunnuntaina kaksi estevirheetöntä kierrosta ja nousi huikeasti 15. sijalle. Jälkimmäisen finaaliradan jälkeen hän oli radalla pelkkää hymyä ja ehkä onnenkyyneltäkin.
”Olin tosi iloinen, helpottunut ja kiitollinen. Kaikki oli ohi hyvällä tavalla”, hän selittää.
EM-ratsu, 12-vuotias ruuna Kasilias Eas Sho Z (Kannan – Kennedy) tuli Illille noin vuosi sitten, aika erikoista reittiä.
”Me käytiin Jonen kanssa kaksistaan kokeilemassa”, Illi kertoo.
Isokokoinen ruuna oli hypännyt kymmenkunta 145-luokkaa hollantilaisen miehen kanssa, mutta sitten se oli loukkaantunut. Se oli laitettu keskieurooppalaiseen tyyliin laitumelle parantumaan, ja se oli ollut siellä kaksi vuotta. Sitten sillä oli ratsastettu kaksi viikkoa, ja heti siinä vaiheessa Illin sisarukset tulivat kokeilemaan. Sani ei tykännyt, Jone tykkäsi.
Seuraavaksi näytettiin videot äidille Sannalle, ja myös hän ajatteli, että hevosessa on jotakin. Kun eläinlääkärit näyttivät asialle vihreää valoa, hevonen ostettiin.
”Onneksi uskallettiin!” Sani illi sanoo nyt.
Suomessa aloitettiin kotikilpailuiden 110-luokista, ja ruuna hyppäsi koko syyskauden pelkkää nollaa. Talveen tuli tauko Illin satutettua kätensä, mutta keväällä lähdettiin Saksaan. Pari hyppäsi Suomen junioreiden joukkueessa Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa, koko ajan hyvällä vireellä.
Hagenissa kesäkuun puolivälissä päätettiin, että Kasilias saa olla ratsu EM-kilpailuihin.
”Ollaan yritetty varjella ja säästellä sitä EM:iin. Kaikki meni tosi hyvin, ja olen tosi tyytyväinen”, Illi sanoo.
Hän kertoo, että vaikka ruuna voi näyttää hitaalta, se on sähäkkä ja kevyt kädelle.
”Ja tosi rehellinen. Se haluaa vetää nollaa mulle, ja se on aina messissä, vaikka yrittäisin mitä hullua etäisyyttä.”
”Jone tykkää siitä koko ajan enemmän ja enemmän, ja on siitä vähän kateellinen”, Illi paljastaa.
Sani Illi on treenannut maalis-huhtikuun vaihteesta Saksassa Beerbaumien talilla. Kasiliaksen lisäksi hänellä oli mukana Its Me G, joka teki hyvää työtä ja lähti sitten PM-kilpailuiden jälkeen Suomeen huilimaan.
Isabel Lady M taas myytiin, ja se lähti Englantiin. Henrietta He’las on yhä Illillä, ja se on hypännyt kansainvälistä 135−140 tasoa.
Seuraavaksi Sani illin tarkoituksena on palata Suomeen, jossa suomenmestaruuksiin ehtiminenkään ei ole poissuljettua. Takaisin kilpailureissulle etelämmäs Eurooppaan hän toivoo pääsevänsä vielä niin, että pääsisi hyppäämään ensimmäiset 145-tasoiset ranking-luokat vielä tämän vuoden puolella.
Ensi vuonna taas on ajatus aloittaa Helsinki Horse Show’sta ja sitten palata Saksaan.
Saksassa Sania on valmentanut Markus Beerbaum ja paljon myös Jone. Sen myötä ratsastus on noussut uudelle tasolle.
”Hevoset ovat oppineet paljon ja minä olen oppinut paljon, asioita, joista en ole tiennytkään”, Illi tiivistää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
